Ratsupartio Uudellakirkolla Ylimääräisisssä harjoituksissa syksyllä 1939. SA-kuva.
”Niitä henkilöitä, jotka voivat luovuttaa tai lainata puhelimen väestönsuojelutarkoitukseen pyydetään siitä ilmoittamaan allekirjoittaneelle, puh. 209.”
Akaa-Toijalan Suojeluskunnan paikallispäällikön K.J. Alhan pyyntö Toijalan Sanomissa 18. marraskuuta 1939 on sijoitettu viimeisen sivun alalaitaan. Sivuja lehdessä on neljä. Samalla sivulla kansaa kutsutaan pastori K.V. Osolan puhetilaisuuksiin Toijalan Sampolaan ja Viialan palokunnantalolle torstaiksi 23. marraskuuta. Puhetilaisuuden aiheena on: Suurimman tapahtuman varjossa – Jumalakin antaa aikamerkkinsä.
Varo vakoilijoita! Tämä kehotus on sijoitettu täytteeksi marraskuun 25. päivän Toijalan Sanomien etusivun alanurkkaan. Palstan päällä on piispa Aleksi Lehtosen kirjoitus uuden suomalaisen kirkkoraamatun ja uuden virsikirjan käyttöön ottamisesta tulevana adventtina 3. joulukuuta 1939.
”Tämän johdosta tulee tuomiokapitulien määräyksestä ensi adventtisunnuntain jumalanpalveluksen alussa pidettäväksi juhlahetki. Urkusoiton aikana vie kunkin seurakunnan kirkkoherra – tuomiokirkossa piispa – alttarille uuden kirkkoraamatun ja uuden virsikirjan.”
Keskellä 25. päivän lehden etusivua on kello- ja kultaliike Linkoahon mainos: Kihlat ja kello sekä lahjahopeat myy Linkoaho halpaan hintaan.
Jos ei tietäisi, että 30. marraskuuta syttyy sittemmin talvisodaksi nimetty sota, ei sitä vuoden 1939 Toijalan Sanomia lukemalla suoraan voisi päätellä. Sodanuhka toki kerrotaan riveilläkin, mutta sekin pitää osata niiltä lukea.
Luottamusta tulevaa osoittaa vahvasti se, että sodan alla kansakunta ottaa käyttöön uuden raamatunkäännöksen. Käyttöönoton ajoituksella haluttiin lähettää viesti.
Miehet jo liikkeellä
Mitä syksyllä 1939 Akaan seudulla todella tapahtui? Teollisuusneuvos Erkki Ahonen kertoo näkemästään Akaan Reserviupseerien kokoamassa kirjassa Käskynä kohtalon.
”Liikekannallepano toteutui Toijalassa 14.10.1939. Se ei kuitenkaan ollut täysi yllätys, koska maailman epävakaata tilannetta oli seurattu aktiivisesti muun muassa lehdistä. Vuoden 1939 kuluessa maailman todettiin olevan sekaisin. Karjalan kannasta linnoitettiin kesällä 1939. Kesän ja syksyn aikana Suomessakin nostettiin valmiutta ja harjoituksia pidettiin.”
Erkki Ahosen henkilökohtainen elämä soljui sodan alla kuitenkin rauhantöissä. Sotkian naulatehdas oli lopetettu ja päivä kuluivat juuri avatun Toijalan Kinon pyörittämisessä. Aikaa veivät myös suojeluskunnan harjoitukset.
”Liikekannallepanosta tuli aluksi postissa kortti, jossa asiasta kerrottiin. Sen jälkeen käytännön toimista oli ilmoitus lehdessä, minkä perusteella torille kokoonnuttiin kello 10. Torille kokoontuivat toijalalaiset asevelvolliset ja miehiä myös Lontilasta, Tarttilasta ja Sontulasta. Torilla kerrottiin tilanteesta, annettiin lisäohjeita ja tarjottiin soppaa”
Torilta miehet pääsivät vielä koteihinsa. Joukko koottiin uudelleen kello 15. Edessä oli junakuljetus Tampereelle, jossa kului muutama viikko.
”Tuona aikana olivat viimeiset säännölliset ruokailut, joista paikalliset lotat huolehtivat.”
Kohti rintamaa lähdettiin junalla Toijalan kautta. Junasta ei saanut kotipaikkakunnallakaan poistua, mutta siviilit toivat juniin muun muassa kahvia. Junamatka päättyi Luumäelle, jossa viivyttiin muutama päivä. Täältä matka jatkui marssien Kannakselle. Pakkanen kiristyi ja miehet siirtyivät telttamajoitukseen.
”Sodan alettua saatiin nopeasti ensimmäiset kosketukset viholliseen, nähtiin vihollisen lentokoneita. Vaikka sodan uhka oli ollut olemassa, niin sodan alkamiseen ei silti uskottu. Nyt ymmärrettiin, että sotaan joudutaan sittenkin.”
Viialassa kokoonnuttiin Lallinmäkeen, josta marssittiin asemalle. Myös Viialan miehet aloittivat sodan matkaten junalla Tampereelle.
Ostakaa yhteiskoulun arpoja
Erkin polku vei Karjalan Kannakselle, mutta palataan vielä Akaan arkeen.
Oletteko ajatelleet, mitä merkitsee, mitä merkitsee oppikoulu omalla paikkakunnalla? Näin kysytään ilmoituksessa Toijalan Sanomissa 2. helmikuuta 1939. Samassa lehdessä kerrotaan kuvan kanssa, että Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti täyttää 50 vuotta.
Suojeluskunnan harjoitukset jatkuvat joulutauon jälkeen normaalisti. Isänmaallisen Kansanliikkeen Toijalan osaston vuosikokous pidetään 10. helmikuuta.
Jotakin maan ilmapiiristä kertoo sekin, että 11. helmikuuta on Toijalan Sanomien etusivulla uutinen, että Työväen Urheiluliitto on liittokokouksessaan hyväksynyt yhteistoiminnan muiden urheilujärjestöjen kanssa äänin 35 vastaan ja 33 puolesta.
Isänmaallinen Kansanliikkeen Lempäälän osasto kutsui ilmoituksella Toijalan Sanomissa 25. helmikuuta väkeä koolle tilaisuuteen, jossa puhuivat Akaan kirkkoherra O.E. Närhi ja nuoriso-ohjaaja L. Hyppönen. 4. maaliskuuta lehdessä kerrotaan sanoin ja kuvin, että Suomen Kulttuurirahasto on perustettu. Samassa lehdessä kerrotaan myös, että Suomen teollisuus auttaa lahjoituksen Olympiakomiteaa Helsingin olympiastadionin rakentamisessa.
Kylmäkosken kunta osti Tipurin maatilan. 11. maaliskuuta lehdessä kerrotaan, että maatilan päärakennukseen sijoitetaan Kylmäkosken, Viialan ja Koijärven vanhainkoti.
18. maaliskuuta lehdessä kerrotaan, että Viialan lottien ompeluilta on keskiviikkona 23. maaliskuuta suojeluskuntatalossa. Samassa lehdessä on uutinen, että Viialassa aloittaa uusi viilatehdas Nirha Oy.
”Tehdassalit ja työpajat ovat valoisat ja ilmavat sekä sijoitukseltaan ja varusteiltaan käytännölliset ja uudenaikaiset, mitkä seikat ovat hygieniaan ja työtehoon nähden suuriarvoiset sekä työntekijöille että teettäjille.”
Väestöä suojelemaan
Ensimmäiset merkit olojen epävakaudesta huomaa väestönsuojelu-uutisten ilmaantumisena Toijalan Sanomiin. 24. maaliskuuta uutisessa kerrotaan, että ”jokainen on velvollinen osallistumaan väestönsuojeluun”.
”Milloin tarpeellista suojelua ei muuten tai ilman kohtuuttomia kustannuksia voida saada aikaan, voidaan väestönsuojelujärjestyksessä määrätä, että väestönsuojelutilan ajaksi väestö tai osa siitä on määrätyiltä alueilta poistettava.”
Suomi sai ensimmäisen väestönsuojelulakinsa. Lain suomia valtuuksia käytettiin miltei heti Karjalan Kannaksella, mistä sodan uhan voimistuttua rajan pinnassa olevia kuntia evakuoitiin jo ennen sodan syttymistä.
Samassa lehdessä puhutaan myös moraalisesta varustautumisesta.
”Ainainen sodan pelko suorastaan sotapsykoosiksi muodostunut aineellinen varustautuminen, josta jokainen englantilainen kaikkialla ympärillään näkee merkkejä – puistojen pommisuojista kotien seinillä riippuviin kaasunaamareihin asti – on tehnyt polttavaksi päivän kysymykseksi myös moraalisen varustautumisen – kansan henkisen iskuvoiman terästämisen.”
Toijalan Osuuskauppa ilmoittaa lehdessä 1. huhtikuuta, että pääsiäinen lähestyy: Pääsisäisaiheisia makeisia, mämmimaltaita, hyvää valmista mämmiä, appelsiineja ja omenoita. Kuivia hedelmiä monta laatua myydään edullisesti.
Samassa lehdessä kerrotaan myös Viialan Naisvoimistelijoiden Marianpäivän näytöksestä. Täällä ”herra Helles, joka huolehti säestyksestä koko illan, suoritti todella raskaan päivätyön ja ansaitsee aivan erikoisen kiitoksen”.
Rintamamiehiä ja linnoitustöitä
Kansalaissodallakin oli rintamamiehensä, joita juhlia. Toijalan Sanomat kertoo 15. huhtikuuta, että Akaan ja Viialan rintamamiehillä on yhteinen juhla 25.4. joka pidetään vapautuspäivänä, kun ”punaiset kahleet kirposivat paikkakuntamme yltä”. Juhla on ensimmäinen ja viimeinen (Uutisia ko. juhlasta ei myöhemmissä Toijalan Sanomissa ole). Yhteisessä juhlassa vihittiin muun muassa Toijalan rintamamiesten lippu.
”Toisessakin mielessä tämä päivä on tällä kerralla tavallisuudesta poikkeava. Paikkakuntamme ympäristöineen muodostaan nyt uuden yhtyeen: Toijalan seudun rintamamiesyhdistyksen.”
Tämänkään yhdistyksen toiminnasta ei ole asiakirjoja olemassa. Talvisota yhdisti suomalaiset ja vapautuksen päiviä ei enää juhlittu. Puolustusvoimatkin otti lippujuhlapäiväkseen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän 4. kesäkuuta. 16. toukokuuta tapahtunutta valkoisen armeijan marssia Helsinkiin ei enää juhlittu.
Samassa lehdessä kerrotaan, että puolustusministeriö käynnistää keväällä 1939 vapaaehtoisvoimin Karjalan kannaksen ja Etelä-Suomen rannikon linnoitustyöt.
”Uhrautuvaisuutta maanpuolustuksen hyväksi kysytäänkin näinä vakavina aikoina meiltä kaikilta.”
Linnoitustöitä tukemaan järjestettiin toukokuussa kansalaiskeräys, jossa jokaisen kansalaisen toivottiin luovuttavan vähintään yhden päivän palkan maanpuolustuksen hyväksi.
”Suuresta maailmasta”
Ensimmäinen uutinen sodasta Euroopassa oli Toijalan Sanomissa myös 15. huhtikuuta. Lehti kertoi, että Pohjolassa saatiin ”Jumalan kiitos” viettää rauhallinen pääsiäinen, mutta muualla jo sodittiin.
”Suuresta maailmasta kantautui vavahduttava viesti. Eräs pieni valtio on taas menettänyt itsenäisyytensä. Italia miehitti pitkänä perjantaina Albanian ja sen nuori kuningas pakeni Kreikkaan. Rooman-Berliinin akseli toimi. Rooman kotkat ovat aloittaneet voitokkaan lentonsa.”
Toijalan Partiolaiset esittivät 22. huhtikuuta ilmestyneen lehden mukaan satunäytelmän Prinsessa Ruusunen. Lehdessä kerrotaan myös, että vappua voi tänä vuonna tervehtiä lottien valmistamilla värikkäillä huiskilla.
Kylmäkoskelta oli lehteen saapunut kirje, jonka mukaan kunnassa oli parhaillaan menossa palotarkastus.
”Jos aivan tarkalleen mennään lain mukaan uudistustyösää, niin kyllä muurareita pitäisi ehkä ruveta muualta kuulostelemaan, niitä kun meidän pitäjässämme on sangen vähän. Vanhoissa rakennuksissa sivukulmilla on varmaan suurin remonttihomma.
Lehti kertoi 29. huhtikuuta, että tasavallan presidentti on vahvistanut eduskunnan hyväksymän lain hopeisen 50 markan vaihtorahan lyönnistä olympiakisojen johdosta.
Yhteiskoulua laajennetaan
Akaaseen oli perustettu yhteiskoulu 1907. Toijalan Sanomat kertoi 13. toukokuuta, että koulu peruskorjataan ja sitä myös laajennetaan.
”Kellarikerrokseen on suunniteltu rakennettavaksi oppilaiden käymälät, johon tulevat vesijohdot, niin kuin koko rakennukseen.”
Puolustusvoimien hyväksi järjestettiin 20. toukokuuta ilmestyneen lehden mukaan Rajan turva -keräys.
”Keräyslistoja on Akaassa paitsi kaikissa täkäläisissä pankkilaitoksissa, myös seuraavissa liikkeissä: A. Linkoniemen kirjakauppa, Toijalan Osuuskaupan päämyymälä sekä Nahkialan ja Pätsiniemen myymälä, U. Saaren kangaskauppa, Tmi Lahdensuu, Uusi tapettitehdas, Pihlgren&Ritolan tapettitehdas, Toijalan tapettitehdas, kunnantoimisto, asematoimisto.”
Samassa lehdessä kerrotaan myös, että ”Saksan läntinen puolustuslinja on varustettu kaikilla nykyajan laitteilla.
”Valtakunnankansleri Hitler on tarkastanut rajalinnoitusalueen Moselin laaksossa, missä on betonisuojia vieri vieressä, tiesulkuesteitä, hyökkäysvaunukuoppia ja -ansoja, piikkilankaesteitä ja maanalaisia viestijohtoja.”
Hämeen lääninhallitus on lehden mukaan lähettänyt kaikille läänin kunnille kirjeen, jossa maaseutua pitää somistaa vuoden 1940 olympiakisojen ajaksi. Suomeen odotettiin matkailijoita, jotka liikkuvat maassa muun muassa junalla.
Toijalan Sanomat kertoi 27. toukokuuta, että Viialan kunnan kansakoulujen 5. luokkien oppilaat tekivät kaksipäiväisen opintomatkan Helsinkiin. Lapset kävivät muun muassa eduskuntatalossa, messuhallissa, stadionilla ja Suomenlinnassa.
Lehti kertoi 3. kesäkuuta, että Viialaan on uusi puunjalostustehdas Loimu Oy. Tehtaan kerrottiin valmistavan huonekaluja ja sisustuksia myymälöihin ja kahviloihin. Tehtaan kaupallisena johtajana mainitaan ekonomi Matti Martela, joka sotien jälkeen perusti toimistokalusteisiin erikoistuneen Martela Oy:n.
Kansa valitsi pitkän parlamentin
Suomen 17. eduskuntavaalit järjestettiin heinäkuussa 1939. Tuolloin valittu eduskunta istui lähes kuusi vuotta, ja siitä käytetään nimitystä pitkä parlamentti. Jatkosodan takia vaaleja ei voitu järjestää, vaan eduskunnan toimikautta pidennettiin kahdesti poikkeuslailla. Seuraavat eduskuntavaalit pidettiin vasta maaliskuussa 1945.
Toijalan Sanomat kertoi 3. kesäkuuta, että eduskuntavaaleja varten jätetiin koko maassa 936 ehdokaslistaa, joista Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä 51.
Kesäkuun Toijalan Sanomat täyttyi vaali-ilmoituksista.
Lehti kertoi 8. heinäkuuta, että armeijalle kerätään lumppuja. Myös Akateeminen Ilmasuojeluyhdistys tehostaa työtään jatkokoulutuksen järjestämiseksi reservilentäjille. Yhdistys osti myös Pyry-lentokoneen ilmavoimien käyttöön harjoituskoneeksi.
Viialan kunta aloitti toimintansa vuoden 1932 alusta. Toijalan Sanomat kertoi 15, heinäkuuta, että Akaan ja Viialan kunnat ovat sopineet omaisuutensa jakamisesta. Viiala luovutti Akaalle muun muassa Toijalassa sijainneet kunnanlääkärin talon, kunnalliskodin sairasosastoineen sekä ruumiinavaushuoneen.
Ilmoitus lehden etusivulla 5. elokuuta kertoi, että ”iloinen karjalainen 8-miehinen jazzorkesteri Elisenvaarasta soittaa VR:n asemamiesyhdistyksen koko maata käsittävän kesäkokouksen juhlatanssiaisissa Vilpolassa 5.8.”
Lapiojääkärit Kannaksella
Itärajan linnoitustyöt alkoivat vapaaehtoisvoimin toukokuussa 1939. 12. elokuuta Toijalan Sanomat julkaisi lapiojääkärin kirjeen Kannakselta.
”Nyt suurten sotilasvaltioiden mahtavat sotaherrat seisovat sanatonna seuratessaan Suomen poikain vapaaehtoista uhrautumista maansa suojaamiseksi.”
Raja Turva-keräys tuotti yli 11,6 miljoonaa markkaa. 19. elokuuta ilmestyneen lehden mukaan keräyksen ohi suoraan pankkeihin puolustusministeriön tilille talletettu vielä 462 100 markkaa.
Samassa lehdessä kerrotaan, että Helsingin olympialaisiin on kutsuttu 64 maata.
Toinen maailmansota syttyy
Lähes kymmenen vuotta vireillä ollut Valkeakosken irrottautuminen omaksi seurakunnaksi päätettiin toteuttaa 1.5.1940 alkaen. Toijalan Sanomat kertoi 2. syyskuuta, että ero Sääksmäestä toteutuu hyvässä yhteisymmärryksessä.
Lehti kertoi 9. syyskuuta, että Toijalan asemalaiturilla on tavattu luikertelemassa myrkkykäärme. Samassa lehdessä kertoo nimimerkki Tähystäjä, että Euroopassa on syttynyt sota.
”Sota on syttynyt. Eurooppaa on kohdannut jälleen suuri onnettomuus. Saksan ja Puolan väliseen sotaan ovat Englanti ja Ranska yhtyneet. Miljoonat ihmiset joutuvat uhraamaan kaiken, mikä heille on rakkainta. Vaikka Suomi ja Skandinaavia ovatkin julistautuneet täysi puolueettomiksi, tulevat sodan välilliset vaikutukset tuntumaan meilläkin.”
Uutinen 16. syyskuuta lehdessä kertoo, että tupakasta ei ole Suomen Tupakkateollisuuden ilmoituksen mukaan puutetta. Lehdessä esitellään poikkeuksellisesti myös tulossa oleva elokuva: Sirkka Sarin viimeinen elokuva Rikas tyttö.
30. syyskuuta lehdessä kerrotaan, että elintarvikekortit otetaan käyttöön 2-3 viikon aikana. 14. lokakuuta lehdessä kerrotaan, että valtioneuvos Paasikivi saatettiin isänmaallisin lauluin Moskovan matkalle.
Lehdessä kerrotaan myös, että Toijalan pimentämisharjoitus onnistui hyvin. Samassa lehdessä kerrotaan myös, että rouva Pirkko Arola Akaan Kurisjärveltä on lahjoittanut Toijalan lääkintälotille 30 000 markkaa.
Armeija rintamalla, koteja autetaan
Suomi kohotti puolustusvalmiuttaan syyskuusta 1939 alkaen. Näin pyrittiin osoittamaan Neuvostoliiton johdolle suomalaisten olevan tarvittaessa valmiita puolustamaan maataan aseellisesti. Lokakuun puolivälin jälleen koko kenttäarmeija oli liikekannalla.
Toijalan Sanomat kertoo 28. lokakuuta, että Viialassa järjestettiin suurkeräys reserviläisten perheiden ja puolustusvoimien hyväksi.
”Keräys on ollut käynnissä viime torstaista alkaen, ja alku näyttää lupaavalta. Nyt olisi jatkettava yhteisymmärryksessä ja todellisin uhrimielin. Myös kirjallisuus on tervetullutta.”
11. marraskuuta Toijalan Sanomat kertoo, että Suomen hallituksen kanta Neuvostoliiton ehdotuksiin on luja.
”Pääministeri Cajander piti lauantaina yleisradiossa huomiota herättäneen puheen. Pääministeri huomautti aluksi, että Moskovan neuvotteluja ei ole käyty Suomen aloitteesta. Me emme uhkaa ketään, emmekä ole vaarana kenellekään. Olemme odottaneet, että neuvotteluja käydään tasavertaisuuden pohjalla. Joistakin edusta luopuminen täytyy korvata jollakin toisella edulla.”
Samassa lehdessä on E. Flemingin ilmoitus henkilölle, joka on vienyt häneltä halkoja.
”Se tunnettu henkilö, joka on vienyt omistamiani halkoja Maunulantien varrelta, olkoon hyvä ja tulkoon sopimaan asian kanssani ensi viikon ajalla ikävämpiä seurauksia välttääkseen.”
- marraskuuta lehti kertoo, että saksalaisten otaksutaan aloittaneen rajoittamattoman miinasodan. Sukellusveneet ovat laskeneet Englannin itärannikolle miinakentän, johon on jo uponnut kymmenkunta laivaa.
Talvisota syttyy – kirjeitä rintamalta
Viialan työväenyhdistyksen naistoimikunta kiittää Toijalan Sanomissa 25 marraskuuta vilpittömästi suurta yleisöjoukkoa, joka osallistui reserviläisten perheiden hyväksi järjestettyyn juhlaan. Vihtori Jokinen kauppaa ilmoituksellaan Toijalan Nahkialasta käyttökunnossa olevaa kirjoituskonetta.
Toijalan Sanomat kertoo 2. joulukuuta, että Neuvostoliitto on katkaissut suhteensa Suomeen. Samassa lehdessä kerrotaan lehtohyökkäyksistä ja maan julistamisesta sotatilaan.
”Tasavallan presidentti on julkistanut sotatilan valtakunnan puolustuksen turvaamiseksi ja yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Sotavoimien ylipäälliköksi on nimitetty sotamarsalkka Mannerheim.”
Samassa lehdessä on rintamalta tullut tervehdys.
”Tämä kansa rakastaa maataan ja vapauttaan. Se tahtoo sitä suojella hävitykseltä. Ja niin kauan, kun meillä on se tahto ja henki, me kestämme.”
Ensimmäinen sankarivainajan kuolinilmoitus julkaistaan Toijalan Sanomissa 13. tammikuuta. Veikko Viljam Seppälä kaatui isänmaan vapauden puolesta Kannaksella 23.12.1939.
Talvisota kesti 105 päivää. Sota päättyi Moskovan rauhaan 13. maaliskuuta 1940.
Ilmapommituksen tuhoja Tampereella.
Akaalaisia taisteli talvisodassa muun muassa Summassa. Talvisodan 20-vuotisjuhlavuonna Summan veteraanit lahjoittivat Toijalan kauppalalla Summan ristin. Ristin luovuttivat ylimestari Niilo Mensonen, hammaslääkäri Raimo Ranta, kauppalanlääkäri Aimo Tiira, toimistopäällikkö Soma Paasio ja opettaja H.G. Vähämäki.