Vain noin 40 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä käyttää äänioikeuttaan valtiollisissa vaaleissa. Tutkimustulos yllätti ja on saanut ammattiyhdistysliikkeen toimimaan. Porvarihallituksen aikaisten työtaistelutoimenpiteiden ei haluta toistuvan.
– Kaikki näemme, että toimintatapa, jossa valmistelemattomat asiat lyödään rohkeasti neuvottelematta pöytään tämän nyt nielette–tyyliin, ei johda mihinkään. Jouduimme tappelemaan niin kuin nyt tappelimme. Meillä oli aika mittavia toimenpiteitä, ja hallaa tehtiin teollisuudellekin. Vaikka onnistuimme, homma oli kallis liitolle ja jäsenillekin, sanoi Teollisuusliiton aluetoimitsija Mikko Virolainen Metalli 169-ammattiosaston kokouksessa Akaassa lauantaina.
Syyskokouksessa viime lauanataina Toijalan Metallityöväenosasto 169 vaihtoi nimensä Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen Ammattiosastoksi. Uusiksi menevät osaston tunnukset lippua myöten. Osaston logosta järjestetään kilpailu. Puheenjohtajana jatkaa Antti Maijala.
Kansanedustajaehdokkaat Antti Salonen (vas.) ja Hannu Järvinen vastailivat Metallikellarissa syyskokousväen kysymyksiin.
Ammattiliitot haluavat neuvotella
Riitely on raskasta. Ammattiliitot haluavat palauttaa Suomeen neuvottelukulttuurin. Tämä onnistuu parhaiten äänestämällä eduskuntaan henkilöitä, jotka ymmärtävät ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita. Mikko Virolainen markkinoi Akaassa vapaiden valtakunta-kansalaiskampanjaa, jossa ammattiyhdistysliikekin on mukana.
– Olen perustellut tätä asiaa sillä, että olemme neuvotteluissa ja työpaikoilla pääluottamusmiesten toimesta yrittäneet edetä asialinjalla. Tämä ei ole riittänyt ja tarvitaan tähän aikaan sopivia tunteisiin vetoavia kampanjoita, jotta saamme asemamme takaisin, pohti Virolainen.
Vapaiden valtakunta -kampanjan viesti on selvä.
”Me emme halua rakentaa riitaa, sillä esteet ylitetään rakentamalla siltoja. Mutta me emme enää alistu määräilyyn.
Me haluamme vapautta sanelusta, pakkolaeista ja tyhjistä lupauksista. Me haluamme Suomen, jossa jokainen voi elää palkallaan ja voi olla työstään ylpeä, vapaana pelosta, epävarmuudesta ja kiristyksestä, eikä työttömyydestä rangaista.”
– Kampanja tulee näkymään tiedotusvälineissä hyvin laajasti talven ja kevään aikana. Se on avoin kaikille ja siihen pystyy jo nyt liittymään kotisivujen kautta. Kampanja ei ole kenenkään henkilön takana, mutta he, jotka kannattavat näitä arvoja, voivat tulla mukaan, sanoi Virolainen.
Pääluottamusmiehet ehdokkaina
Osaston syyskokouksessa esittäytyivät jäsenistölle myös kevään eduskuntavaaleissa ehdolla olevat pääluottamusmiehet Hannu Järvinen (sd) Akaasta ja Antti Salonen (vas) Tampereelta.
Valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä Akaassa toimivan Hannu Järvisen ura ammattiyhdistysliikkeessä alkoi 1980-luvulla Puuliitossa nuorisovastaavana. Nousujohtoinen ura päättyi 2005 pääluottamusmiehenä Viialan vaneritehtaan sulkemiseen. Lyhyen työttömyysjakson jälkeen Järvinen vaihtoi alaa puusta muoviin ja on ollut nyt jo 13 vuotta Valkeakoskella Bemiksellä trukinkuljettajana ja tästä kahdeksan vuotta osa-aikaisena pääluottamusmiehenä.
– Olen toista kertaa ehdolla. Mietin lähdenkö, mutta kyllä tämä yhteiskunnallinen tilanne ajoi mukaan. Eduskunnassa on ensi kaudella monta meille tärkeää asiaa, muun muassa yt-lain uusiminen, joten ei se helppo kausi tule olemaan, pohti Järvinen.
Antti Salonen on Sandvikin päätoiminen pääluottamusmies. Takana on mielenkiintoinen ura nollatuntisopimuksineen ja osa-aikaisuuksineen. Salonen on Teollisuusliiton hallituksen jäsen ja Tampereen kaupungin varavaltuutettu ja muun muassa Särkänniemi Oy:n hallituksen jäsen.
– On ollut aika hurjaa tämän hallituksen aikana. Tarvitsemme inhimillisempää ja oikeudenmukaisempaa politiikkaa. Nykyinen ilmapiiri on se, että lähes kaikki asiat voidaan alistaa vapaaseen kilpailuun ja voitontavoitteluun. Ei kaikki asiat voi olla sellaisia, että niillä voi takoa vain voittoa, sanoi Salonen.
Ilmapiiri on koventunut
Sekä Hannu Järvinen että Antti Salonen sanovat yhteiskunnan eriarvoistuneen päinvastaisista puheista huolimatta ja ilmapiirin koventuneen. Myös kanavia sanoa mielipiteitään on entistä enemmän.
– On helppo pistää asioita facebookin tai twitteriin ja sitä ei välttämättä ajatella ihan loppuun asti. Siellä helposti lähtee leviämään sellainenkin asia, joka ei pidä paikkaansa. Ja siitä tulee helposti kehä, joka ruokkii itse itseään, mietti Salonen.
– Kun on pitkään työtön, turhautuu. Silloin puheet kovenevatkin. Onneksi nyt ollaan parempaan suuntaan menossa. Sosiaalinen media antaa toiminnalle tänä päivänä hyvän pohjan. On helppoa haukkua, jatkoi Järvinen.
Paikallinen sopiminen on mantra, jota työnantajaosapuoli mielellään hokee. Hannu Järvisen mielestä yt-laki on todellisuudessa irtisanomislaki, vaikka laissa puhutaan muustakin kuin irtisanomisista.
– Emmehän me ole työpaikoilla tasavertaisia neuvottelukumppaneita. Jos paikallista sopimista haluaan aidosti lisätä, meidän olisi päästävä tasa-arvoiseen asemaan. Nyt viimeinen sana on aina työnantajalla, mietti Järvinen.
Antti Salonen sanoo, että työllä ja pääomalla on aina ristiriita. Työnantaja omistaa yrityksen ja haluaa päättää muun muassa työajoista.
– Yt-laki ja työaikalaki on tehty työntekijän turvaksi. Kun katsotaan, mihin suuntaan on menty, ei ole saatu lisää turvaa, vaan sitä on purettu. Yrittäjäriskiä on siirretty työntekijöille ja näin murrettu lakien turvaa.
Tuleva eduskunta päättää muun muassa uudesta työaikalaista. Hannu Järvisen ja Antti Salosen mielestä ammattiyhdistysliikkeen on oltava nyt jos koskaan hereillä.