Lempäälä ja Vesilahti eivät ole lähdössä mukaan Suomi-rataan. Akaa lähtee, koska enemmistö valtuutetuista katsoi, että kaupungin on oltava sisällä suunnittelussa.
Akaan valtuusto teki viime keskiviikkona historiaa. Hieman yli kolmen tunnin hyvin keskusteleva etäkokous vietiin läpi vain pienin teknisin katkoksin. Yhteydessä keskenään joko kotoa tai työpaikoiltaan oli 29 varsinaista valtuutettua, 6 varavaltuutettua ja kaikki kaupunkin keskeiset viranhaltijat.
Kaupunginjohtaja ei rahoittaisi rakentamista
Valtuusto päätti kokouuksessaan äänestyksen jälkeen, että Akaan kaupunki lähtee mukaan Suomi rata -yhtiöön pienellä prosenttiosuudella. Ratayhtiöön liitytään äänestystuloksella 23-12.
Ratayhtiön tarkoituksena on ensimmäisessä vaiheessa selvittää, tehdäänkö uusi ratalinja välille Helsinki-Tampere eli tunnin juna, vai kehitetäänkö nopea yhteys kaupunkien välille nykyistä pääradan linjaa pitkin.
Kaupunginjohtaja Antti Peltola perusteli yhtiöön mukaan menemistä muun muassa sillä, että yhtiössä Akaa on mukana niissä pöydissä, joissa päärataa suunnitellaan.
– Itse en vielä lähtisi ennakoimaan, miten rakentamisessa edetään. Tällä hetkellä en olisi kaupunkina innokas rahoittamaan rakentamista, mutta suunnittelun eteenpäin saaminen on ollut nyt isoin kysymys. Kun ei ole edes suunnitelmia, ei ole mahdollisuutta siirtyä rakentamiseen, sanoi Peltola.
Kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaisi yhtiötä vuosien 2020-2030 aikana yhteensä 405 000 – 500 000 eurolla riippuen muun muassa muiden omistajien päättämistä rahoitusosuuksista.
Valtuusto innostui keskustelemaan
Suomi-rata-asia kiinnosti valtuutettuja. Asiasta käytettiin 34 puheenvuoroa.
Keskustelusta paljastui, että valtuutetut eivät ole sittenkään käyneet kovin laajaa keskustelua liikenteestä, saati Suomi-radasta, vaikka Akaa moottoritie- ja rautateiden risteyspaikkakunta onkin.
Laajempaa ryhmien välistä keskustelua ja Suomi-rata asian palauttamista valmisteluun esitti valtuuutettu Heli Piirainen (vas). Piirainen halusi esiin Akaan näkökulman. Häntä kannatti valtuutettu Jukka Ahonen (Ryhmä 2020).
– Näyttää siltä, että me puhumme tässäkin kokouksessa kovin monesta erilaisesta asiasta, jotka eivät ole toisiaan pois sulkevia. Jokaisen ison asian äärellä meillä on ollut tapana käydä hyvin vahvasti etukäteen poliittista keskustelua, jotta pystyumme tämän mittaluokan päätöksiä tekemään, pohti Piirainen.
Valtuutettu Piirainen kuitenkin kiitti kaupunginjohtaja Peltolan Suomi-rata-asiassa tekemää valmistelua, joka oli hänestä riittävä.
Valmisteluun palauttaminen kaatui äänestyksessä äänin 27-8.
Suunnittelu halutaan nyt käyntiin
Suomi rata -päätös on päätös osallistua nimenomaan radan suunnitteluun. Mukaan lähtemistä puolisivat voimakkaasti muun muassa valtuutettut Kati Kuusisto (vihr) ja Jaana Saramies (vihr).
– Tämä on erittäin tärkeä asia Akaan kehittämiselle ja myös nopein tapa siihen, että päärataa ja sen ratkaisuja lähdetään kehittämään ja viemään eteenpäin. Tässä on juuri tarkoitus lähteä viemään eteenpäin radan suunnitteluhanketta ja selvittää, millaista rataa Etelä-Suomessa tarvitaan, mietti Kuusisto.
Kati Kuusisto muistutti, että osallistumalla radan suunnitteluun, Akaa on mukana myös siinä, että lähiliikennettä saadaan lisää nykyiselle radalle. Lisää kapasiteettia tarvitaan.
– Se on sitten toinen asia, mihin suunnittelussa päädytään. Tarkottaako se uutta suoraa ratayhteyttä Tampereen ja Helsingin välille, joka nopeuttaa Tampereen ja Helsingin välillä liikkumista, mutta samalla vapauttaa kapasiteettia nykyisille raiteille ja tuo meille mahdollisuusksia.
Valtuutetut Hannu Järvinen (sd) ja Saila Kallioinen (sd) halusivat, että nyt mennään suunnittelemaan, eikä aina vain puhuta suunnittelusta.
– Näitä rata-asioista on puitu niin kuan kun minä olen politiikassa ollut eli yli 27 vuotta. Homma ei ole edennyt. Silloin jo puhuttiin, että pitää saada kolmas raide. Sitten puhuttiin neljännestä raiteesta. Toki perusinfran rakentaminen on valtion tehtävä, mutta luulen tässä olevan ideana se, että kun homma ei ole edennyt, on suunnittelua haluttu nopeuttaa jotta hanke etenisi, pohti Kallioinen.
Kokoomuksen Mika Pajasmaa muistutti, että rata-hankkeissa sitoudutaan tulevaan vuosisadoiksi. Rataa on yrietty kehittää 30 vuotta ja mitään ei ole tapahtunut.
– Meidän pitäisi ajatella vähintään 100 vuoden päähän. Miten tämä rata vaikuttaa Etelä-Suomen kehitykseen. 1860-luvulla rakennettiin Helsinki-Hämeenlinna-Lahti-Pietari -rata. Venäjän keisari sen käski ja se rakennettiin ranskalaisella rahalla, mutta Suomen hyväksi se loppuen lopuksi tuli, muistutti Pajasmaa.
Radan rakentaminen on valtion tehtävä
Päätösesityksen siitä, että Suomi-rataan ei lähdetä teki valtuutettu Jaakko Leinonen (kok). Hänen mielestään hanke on utopistinen. Pääradan kehittämiseksi on olemassa jo 750 miljoonan euron suunnitelmat, miksi ei niitä laiteta täytäntöön.
– Perusinfran rahoittaminen on valtion tehtävä, ei kuntien tehtävä. Kahden suuren kaupungin lobbauksen ajatus on se, että lähtisimme kanssarahoittamaan sitä, että helsinkiläiset pääsisivät nopeammin lentokentälle ja tamperelaiset pääsisivät tunnissa Helsinkiin, mietti Leinonen.
Jaakko Leinosen mielestä tässä taloustilanteessa on Suomessa täysin järjetöntä lähteä rahoittamaan suunnitelmia, jotka valtio voi lunastaa itselleen eurolla.
– Laskennallisesti kaupungin 0,4 prosentin omistusosuudella ei ole mitään merkitystä vaikuttamisessa ratalinjaukseen. Valtio omistaa 51 prosenttia ja tekee päätökset, jatkoi Leinonen.
Jaakko Leinosen kanssa samaa mieltä oli muun muassa valtuutettu Timo Saarinen (sd). Suomi-rata -hanke ei Saarisen mielestä edesauta Akaan mahdollisuuksia pääradan varressa olevana kaupunkina mitenkään.
– Tämä on nimen omaan Tampereen hanke ja Helsinki on mukana tukemassa. Laitetaan valtava summa rahaa suunnitteluun suoraan rataan, joka ei mene Akaan kautta, vaan me jäämme ulos siitä. Jos se taas tulee nykyisen radan parannukseen, emme ole siitä pois, koska olemme radan varressa, eikä Akaata siirretä mihinkään, pohdiskeli Saarinen.
Kaupunginhallitus oli esityksessään Suomi-rata -yhtiöön mukaan menemisestä yksimielisesti. Hallituksen jäsenistä kantansa muuttivat Jaakko Leinonen ja Sami Rajala (kok).
– Pohdin asiaa nimen omaan panos-tuotos -suhteen kautta. Puolella miljoonalla saamme 0,4 prosenttia äänivaltaa ja uskoisin kuitenkin, että isot kaupungit tässä päätökset tekevät valtion ohella, sanoi Rajala.
Valtuustossa pohdittiin myös, että Akaan olisi syytä ehottaa kimppaa Lempäälälle ja Tampereelle, jotta nykyiset suunnitelmat saataisiin liikkeelle. Tämä todettiin mahdottomaksi, koska Tamperetta kiinnostaa yhteys Helsinkiin.
– Minun on ainakin vaikea kuvitella, että Tampere lähtisi meidän kanssa tekemään jotakin muuta suunnittelutyötä. Kyllä Tampere käsittääkseni on sitoutunut tähän hankkeeseen. Nyt pitää jo tässä vaiheessa olla aktiivisesti mukana ja esittää omia näkökantoja eri vaihtoehdoista, sanoi valtuutettu Saila Kallioinen.
Lempäälä ja Vesilahti vetäytyvät
Hankeyhtiön perustamista ovat neuvotelleet valtion ja Helsingin kaupungin lisäksi muun muassa Akaan kaupunki, Finavia Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Lempäälän ja Vesilahden kunnat sekä Tampereen kaupunki.
Osakassopimuksen mukaan valtio omistaisi yhtiöstä 51 prosenttia. Valtion osuus suunnittelukustannuksista olisi 76,5 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan kyse on 154,7 miljoonan euron hankkeesta.
Helsinki olisi mukana 14,3 prosentilla, Finavia Oy 10,34 prosentilla, Akaa 0,31 prosentilla, Hämeenlinna 1,23 prosentilla, Lempäälä 0,42 prosentilla, Vesilahti 0,04 prosentilla ja Tampereen kaupunki 7,17 prosentilla. Yhteensä muiden osakkaisen osuus oli 49 prosenttia.
Vesilahden kunnanhallitus päätti 16.3. yksimielisesti vastoin kunnanjohtajansa esitystä, että valtuustolle ei esitetä Suomi-rahan osakkeiden ostamista. Samoilla linjoilla oli yksimielisesti myös Lempäälän kunnanhallitus. Lempäälä huomautti myös, että uudet ratahankkeet eivät saa vaarantaa nykyisen pääradan jo suunniteltuja korjauksia.
Juttua päivitetty 24.4. kello 12.15