Entiset pääministerit Jyrki Katainen (vas.) ja Paavo Lipponen kohtasivat Kunnallisalan kehittämissäätiön 30-vuotisjuhlaseminaarissa.
– Ei mikään ole niin entinen kuin entinen pääministeri, toteaa Paavo Lipponen istuessaan tutun yleisön eteen Kunnallisalan kehittämissäätiön 30-juhlaseminaariin.
Entiset pääministerit Paavo Lipponen (sd), Matti Vanhanen (kesk) ja Jyrki Katainen (kok) istuivat edellisen kerran yhdessä vaalitentissä 2004.
– Mitäs minä sanoin, nahkurin orsilla tavataan, jatkaa Lipponen.
Nyt valtiomiehet pohtivat, miltä maailma näyttää vuonna 2050 ja kuinka vaikean polun kautta tulevaisuuteen kuljetaan.
Suomalaiset loppuvat
Paavo Lipponen on huolissaan Suomen väestön ikääntymisestä. Lipposen mielestä ”suomalaiset kutistuvat olemattomiin”. Esimerkiksi Iso-Britanniaa ja Ruotsia auttaa maahanmuutto, joka on tuottanut dynamiikkaa niin, että ne pärjäävät.
– Ilman huomattavasti nykyistä suurempaa nettomaahanmuuttoa meille käy huonosti. Olisi aika tästäkin keskustella, mutta mikä vaivaa puolueita, kun ne eivät ota haastetta vastaan.
Paavo Lipponen pohtii maasta poistettujen määrää. Äskettäin julki tulleet luvut hätkähdyttävät.
– Totta kai kaikissa luvuissa on tänne väärillä papereilla tulijoita, mutta eikö kukaan puhu haitallisesta maasta poistamisesta. Kun täällä on ollut eri ikäisiä ihmisiä, jotka ovat hankkineet kielitaidon ja koulutuksen, työpaikankin. Ja me olemme panneet heihin valtavasti resursseja. Sitten heidät lähetetään pois täältä, muka kotimaahan. Monen kotimaa on Suomi. Eihän tässä ole mitään järkeä, jyrisee Lipponen.
Paavo Lipponen kehottaa päättäjiä miettimään, mikä on kansallinen etu.
– Kansallinen etu on yksinkertaisesti se, että kansakunta voi jatkaa olemassa oloaan. Se ei onnistu, ellei nettomaahanmuutto ole huomattavasti suurempaa kuin tänään. Eihän tänne edes pääse asiantuntijat. Valitetaan, että huippuasiantuntijoiden työlupien saaminen kestää.
Edessä vaikeasti ennakoitavia muutoksia
Nykyisen eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen mielestä tulevaisuutta pohdittaessa huomio kannattaa kiinnittää teknologian kehitykseen, jossa muutokset ovat suurempia ja vaikeasti ennakoitavia.
Puhemies Matti Vanhanen ennustaa, että teknologian kehitys voi tuoda tullessaan ikäviäkin yllätyksiä.
– Sieltä tulee toivottavasti myös myönteisiä vaikutuksia enemmän kuin osataan arvioida. Mutta tämän merkitystä on nyt hyvin vaikea arvioida. Se nähdään, että maailmankaupan painopiste siirtyy pitkälti Aasian sisälle. Demograafisen (väestön ikääntyminen) kehityksen seuraukset ovat arvioitavissa, mutta teknologian kehitykseen liittyy vain toiveikkaita mahdollisuuksia, sanoo Vanhanen.
Matti Vanhanen ennustaa myös, että monikansallisten yhtiöiden asema suhteessa valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin vahvistuu tulevaisuudessa.
– Minkälaisen haasteen tämä tuo valtioiden väliseen yhteistyöhön ja demokratiaan, on kokonaan toinen juttu. Ennustan, että yritysten rooli on suurempi ihmisten hyvinvointiin kuin mitä se tällä hetkellä on.
Miten käy demokratian?
Nykyisin Suomen Itsenäisyyden Juhlarahaston Sitran yliasiamiehenä toimiva Jyrki Katainen pohtii, millä arvoilla maailmaa rakennetaan tulevaisuudessa. Ovatko arvot samat, kuin mihin on esimerkiksi pari vuosikymmentä Euroopassa totuttu?
– Kun Aasia vahvistuu ja Afrikan painoarvo nousee. Ja Euroopan ja Yhdysvaltojen asema vähenee. Demokratia ei ole kauhean suuressa huudossa Yhdysvalloissa tai Euroopassa. Nimellisesti kyllä, mutta jos katsotaan vähänkin syvemmälle ihmisoikeuksia ja ihmisarvoja – oikeusvaltiota, niin kyllä meillä täällä koto-Suomessakin on enemmän kuin koskaan aikaisemmin kuultu näitä arvoja kyseenalaistavia ääniä.
Taloudessa tulevaisuuden kaksi päätekijää ovat Kataisen mukaan kiertotalous ja keinoäly. Ne tulevat muuttamaan maailmataloutta ja talouden rakennetta.
– Uskon, että positiiviseen suuntaan. Tällä hetkellä meillä on ongelmana se, että vähän vajaa yhdeksän prosenttia käyttöömme ottamistamme materiaaleista kiertää. Tämä on taloudellisesti ajatellen aivan pähkähullu tilanne.
– Nahkurin orsilla tavataan, totesi Paavo Lipponen kolmen entisen pääministerin tapaamisen alkajaisiksi.
Myös ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa kehitykseen nykyistä enemmän. Sitrassa asiaa mietitään luontokadon ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen kautta.
– Jos mikään ei muutu, tulevien vuosikymmenten aikana miljoonia eliölajeja poistuu. Ja minulle kun on opetettu, että luonnossa kaikella on tarkoitus. En tiedä, ehkä sen joku biologi osaa sanoa, milloin luontoa on niin paljon tuhottu, että se alkaa ihan vakavasti häiriintyä. Otetaan vaikkapa sellainen esimerkki, että huono maankäytön suunnittelu tai kiertämätön talous tuhoavat pölyttäjiä.
Jos pölyttäjät katoavat, vaikuttaa se ruoan tuotantoon kielteisesti ja pienentää myös hiilinieluja.
– Minua kiinnostaa, voitaisiinko luonnon monimuotoisuuden kohdalla tehdä samoin kuin teollisuudessa jo tehdään eli edistää kiertotaloutta. Voidaanko markkinataloutta edistää niin, että meidän lineaarinen mallimme, joka ei ole kestävä, muutetaan kiertoon perustuvaksi.
Jyrki Katainen toivoo, että kiertotalouteen perustuvasta markkinataloudesta tulisikin hyvinvointiin ratkaisu. Nythän markkinatalous nähdään ongelmana.