Etelä-Pirkanmaan Osuuspankin vetäjien toimitusjohtaja Juha Luomalan (vas.) ja varatoimitusjohtaja Tuomo Småttin mielestä seutukunnalla olisi kaikki edellytykset kasvuun. Jokin kuitenkin takkuaa?
Etelä-Pirkanmaalla ei mene hyvin. Kuntien veroprosentit ovat huipputasoa, työttömyysprosentit korkeat ja asukaslukukin laskeva. Etelä-Pirkanmaan Osuuspankin vetäjät Juha Luomala ja Tuomo Smått ovat syystä huolissaan.
– Jos toimialueelta häviää noin 400 asukasta vuodessa, on kehitys huolestuttava. Kahdessa vuodessa täältä häviää saman verran asukkaita kuin mitä Suomen pienimpien kuntien – Luhanka tai Lestijärvi – asukasluku on. Tuntuu hurjalta, kun emme ole Itä-Suomessa. Tämä on kasvukeskus, jolla on erittäin hyvät liikenneyhteydet, miettii toimitusjohtaja Juha Luomala.
Etelä-Pirkanmaan Osuuspankki syntyi 1.9.2019 kun Akaan, Urjalan ja Valkeakosken Osuuspankit yhdistyivät. Pankilla on 17 288 asiakasomistajaa, joille se jakoi viime vuonna bonuksia yli 1,6 miljoonaa euroa.
Enemmän työpaikkoja
Osuuspankki on omalta osaltaan valmis tekemään hartiavoimin töitä, jotta laskeva kehitys saataisiin pysähtymään.
– Työpaikoista kaikki on kiinni. Ei ihminen muuta kuin työpaikan perässä. Olen kannustanut kuntien elinkeinopuolen ihmisiä jalkautumaan yrityksiin etsimään kasvun mahdollisuuksia. Tänne tarvitaan lisää yrityksiä, sanoo Luomala.
Osuuspankissa tiedetään tarkasti myös, miten seutukunnan asukkailla menee. Se näkyy muun muassa myönnettyinä omakotitalojen rakennuslupina. Akaassa myönnettiin viime vuonna 12, Urjalassa 3 ja Valkeakoskella 32 lupaa.
– Kyllä Akaan luku voisi olla suurempi, kuittaa Luomala.
Akaassa varatoimitusjohtaja Smått on seurannut rakennus- ja toimenpidelupien kehitystä. Vuonna 2014 lupia myönnettiin 192 ja 2019 123.
– Onhan tämä melkoinen pudotus. Kyllä tämä yleisesti rakentamisen innokkuudesta kertoo paljon.
Toisaalta Osuuspankki on ollut vahvasti seutukunnalla mukana muun muassa uusien kerrostalokohteiden rakentamisessa.
– Se on ollut melkoinen jumppa. Asuntojen varaaminen on ollut hyvin nihkeää ja pelkän akaalaisen pankin riskit sijoittaa näihin kohteisiin olisivat liian suuret, sanoo Smått.
Vahva toimija alueellaan
Synkistä näkymistä huolimatta Etelä-Pirkanmaan Osuuspankki on vahva toimija alueellaan. Kolmen viime vuoden aikana lainoja on nostettu keskimäärin 100 miljoonan euron edestä (2019 99,2 miljoonaa euroa). Pankin koko lainakanta on 500 miljoonaa euroa.
– Onhan tämä ollut melkoinen piristysruiske seutukuntaan. Nyt tavoittelemme yli 100 miljoonan euron toteutumaa. Tammikuu on mennyt ihan hyvin, joten olemme olleet haluamassamme kasvuvauhdissa, kertoo Luomala.
Osuuspankki panostaa erityisesti yritystoiminnan rahoittamiseen, jotta seutukunnalle saataisiin lisää työpaikkoja.
– Käymme kaikki eteen tulevat hankkeet huolellisesti läpi ja etsimme ratkaisut.
Asuntorahoituksessakin pankki on vahvasti muuttunut, vaikka siellä lainoittaminen on murroksessa.
– Eivät ihmiset ota enää lainoja yhteen asuntoon ikuisesti maksettavakseen. Nyt asutaan kolmesta viiteen vuoteen ja vaihdetaan. Aika usein maksetaan laina pois tai ainakin järjestellään. Otetaan vaikka uusi luotto uusin ehdoin, kertoo Smått.
Kasvu tulee talletuksista
Etelä-Pirkanmaan Osuuspankin pankkitoiminnan kasvu viime vuonna oli lähes kuusi prosenttia, mikä on hieman korkeampi kuin koko OP-ryhmän. Kasvu tuli pääasiassa talletuksista, mitä toimitusjohtaja Luomala pitää valitettavana.
– Talletuksemme kasvoivat yli kuusi prosenttia. Tässä meillä on jo tietynlainen yhteiskunnallinenkin vastuu, opetustehtävä. Kun emme maksa talletuksista korkoa, ei ole myöskään asiakkaiden etu pitää rahojaan nollakorkoisina. Pienellä riskillä saisi jo kolmen neljä prosentin kasvun.
Toimitusjohtaja Juha Luomalan (vas.) ja varatoimitusjohtaja Tuomo Småttin mielestä Etelä-Pirkanmaan Osuuspankki on puhdas myyntiorganisaatio, jossa kaikki työntekijät ovat asiakkaita varten.
Opetustyössä on jo onnistuttukin, koska pankin asiakkaiden rahastot kasvoivat viime vuonna 24 prosenttia, kun vastaava luku OP-ryhmällä oli 13.
– Meillä on suurin piirtein 100 miljoonaa euroa rahasoissa ja eläkevakuutuksissa saman verran. Talletuksissa on noin 500 miljoonaa.
Ketkä Etelä-Pirkanmaalla sijoittavat? Tavalliset ihmiset ja vieläpä pienin sijoituksin.
– Ihmiset tekevät itse koneillaan muutaman satasen tai tuhannen euron sijoituksia. Kun on tehnyt sijoituksen ja näkee sen 10 prosentin kasvun, miettii miksi ei laittanut enempää. Se on helppoa ja miltei aina palkitsevaa, sanoo Luomala.
– Kansankapitalismi on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Sijoittaminen on todella helppoa. Kaiken voi tehdä jopa omalla kännykällään. Näinhän tämän pitää mennäkin, jatkaa Smått.
Suomalaisten varallisuus on tähän ollut kiinni omakotitaloissa ja pankkitileillä, joten sijoittamiseen siirtyminen nähdään Osuuspankissa hyvänä asiana.
Myös Etelä-Pirkanmaan Osuuspankin vakavaraisuus on kunnossa, 48,30 prosenttia. OP-ryhmä on noin 19 prosentissa.
– Prosentit ovat prosentteja. Korkein vakavaraisuus on Punkalaitumella, lähes 70 prosenttia. Jos pankilla ei ole lainoja liikkeellä kovin paljon, varavaraisuus on korkea. Tampere, joka tekee hurjaa tulosta, on vähän yli OP-ryhmän. Kaikilla meillä on liitossa hyvät vakavaraisuudet, joten rahoittaminen ei jää siitä kiinni, sanoo Luomala.
Liikevoitto oikaistiin
Etelä-Pirkanmaan Osuuspankin liikevoitto oli viime vuonna 3,6 miljoonaa euroa, joka on 958 000 euroa pienempi kuin vuonna 2018. Pankin palveluksessa on 37 henkilöä.
– Kun fuusioita tehdään, katsotaan lainasalkut todella tarkasti, jotta toiminta alkaa puhtaalta pöydältä. Me kampasimme lainasalkkuja ja tiputettiin vakuusvarallisuutta lähes 340 000 euroa. Asiakkaat hoitavat edelleen näitä lainoja, mutta nyt niiden vakuusarvot ovat kohdallaan. Enempää emme meidän 500 miljoonan euron lainakannasta löytäneet, kertoo Luomala.
Myös pankin omistuksessa olevien kerrostalotonttien arvoja alennettiin 172 000 euron verran. Myös Ilmariselta saatu 125 000 euron palautus on pois tuloksesta, jotta vuodet olisivat vertailukelpoisia. Osuuspankkikeskuksen puhelinpalvelun ja neuvonnan kustannukset leikkasivat tulosta yhteensä 140 000 euron verran ja atk-kulutkin kasvoivat osittain fuusionkin takia 235 000 euroa.
– Kyllähän tuo neuvonnan kustannuksien kasvu kertoo suuresta muutoksesta, joka on menossa. Yhä suurempi osa asiakkaista valitsee jonkin muun asioimismuodoin kuin konttorin. Jotta voimme palvella sekä konttorissa käyvät että muualla asioivat, tarvitsemme tämän määrän henkilökuntaa, sanoo varatoimitusjohtaja Tuomo Smått.
Toimitusjohtaja Juha Luomala korostaa, että Osuuspankki on myyntiorganisaatio, jossa kaikki työntekijät ovat vain asiakkaita varten.
– Ja kaikkia asiakkaita palvellaan, koska olemme osuustoiminnallinen yritys, sanoo toimitusjohtaja Juha Luomala.
Etelä-Pirkanmaan Osuuspankin lainat ovat pankin mukaan merkittävä piristysruiske seutukunnan elämään.
Osuuspankkiin ei tule ovikelloa
Etelä-Pirkanmaan Osuuspankin Toijalan toimitalossa alkaa mittava remontti. Edellisestä remontista on aikaa 11 vuotta.
– Tilojen toiminnallisuuden parantaminen on tarpeen. Jokaiselle työntekijälle on saatava toimivat tilat. Tässä yhteydessä on hyvä miettiä myös, kuinka konttori on auki. Tarkoitus on, että kassapalveluja on kaksi tuntia päivässä, mutta konttori on muuten auki, kertoo varatoimitusjohtaja Tuomo Smått.
Osuuspankissa lähdetään siitä, että Akaan kaupungin vilkkaimmassa paikassa ei pankin ovia voida sulkea, vaikka konttoriremonttia suunnitteleva kehotti miettimään, mitä asiakkaat konttorissa tekevät.
– Ovi kiinni ja ovikello. Se on linja. Nyt tilaa suunnitellaan niin, että ovat auki.
Remontin toimitalo saa myös uudet viemärit. Myös pankin päällä olevat asuinhuoneistot remontoidaan.
– Meillä on tässä alkuperäiset viemärit ja viimeisimmässä remontissa huoneistoille ei tehty mitään. Nyt on niiden päivittämisen aika, sanoo Tuomo Smått.
Osuupankin toimitalo on keskellä Toijalan taajamaa. Kiinteistövälityksen toimitusjohtajan Anne Tuusan työhuoneesta on kaupungin parhaimmat näkymät vilinään.