Valtuuston kokous keskeytettiin useaan otteeseen virvoketankkauksen ajaksi. Kokous pidettiin Toijalan yhteiskoulun auditoriossa, mistä ulkona riehunut lumimyräkkä katkaisi ajoittain sähköt ja lämmityksenkin.
Akaasta tulee kriisikunta vuonna 2021. Asia varmistui valtuuston talousarviokokouksessa keskiviikkona. Valtuusto pitäytyi kaupunginhallituksen esityksessä, että kaupungin omistamia kiinteistöjä ei yhtiöitetä. Päätös syntyi äänin 20-15.
Yhtiöittämistä esitti talousarvioesityksessään kaupunginjohtaja Antti Peltola, joka lähti esityksessään siitä, että yhtiöittämisjärjestelyin olisi kaupungin taseessa vuoden lopussa oleva yli 10 miljoonan euron. Kuntalain mukaan kattamaton alijäämä on katettava neljän vuoden kuluessa sen syntymisestä.
– Se, että meillä on vanhaa alijäämää olemassa, on ajankohtainen kysymys. Joudutaanko 2021 kriisikuntamenettelyyn ja käymään niitä neuvotteluja? Akuutti ongelma on kaupungin alijäämä – 500 euroa/asukas. Aika sen kattamiseen menee 2020 lopussa umpeen. Iso osa tästä katettaisiin ehdotuksessani yhtiöjärjestelyin.
Kunnallisen päätöksenteon konkarit Matti Humaloja (vas) ja Hilkka Heinonen (sd) ottivat kokoustauot rennosti.
Kunnan perustehtävää ei saa vaarantaa
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuorossaan Harri Rämö asettui voimakkaasti vastustamaan kaupunginjohtaja Peltolan esittämää kiinteistöomaisuuden yhtiöittämistä. Hänen mielestään toimenpide vaarantaa Akaan mahdollisuudet tuottaa peruspalvelut, eikä yhtiöittämistä lakikaan vaadi.
– Yhtiöittämisten perustamiskustannukset varansiirtovero mukaan lukien ovat varovaisesti arvioiden yli 800 000 euroa. Mitä parempia palveluja saisimme vastaavalla summalla kuntalaisille, kysyi Rämö.
Yhtiöjärjestelyt eivät ole Rämön mielestä oikea tapa käyttää kuntaisten verorahoja.
– Mietin ajatusta pitkään, ja makustelin myös ajatusta, että olisin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kun Akaa kattaa alijäämänsä. Totesin itselleni, että asia ei ole kuntalaisten edun mukaista.
Tähän on tultu. Kaupunginjohtaja Antti Peltolan (vas.) talousarvioesityksessäään asittämät kaupungin kiinteistöjen yhtiöittämisjärjestelyt eivät vakuuttaneet kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Harri Rämöä, vaan hän puhui voimakkaasti yhtiöittämistä vastaan.
Harri Rämö huomautti myös, että kaupunkikonsernin velat kasvaisivat yhtiöittämiselle yli 10 miljoonaa euroa. Hän pohti, mihin nykyisten investointien lisäksi kaupunki ottaisi lainaa tuon summan.
– Kuntatalouden asiantuntijoiden mukaan yhtiöittämien lämmittää vain hetken.
Myös perustettavien yhtiöiden mahdollinen kaupungin varoin tukeminen hiersi Rämöä. Hän epäili myös, että yhtiöiden hallituksiin ei saataisi asiantuntevia jäseniä.
Valtiovarainministeriö harkitsee
Puheenjohtaja Harri Rämö lähtee siitä, että jos Akaan kriisikuntakriteerit täyttyvät, on valtiovarainministeriön harkinnassa, aloitetaanko arviointimenettely siitä, miten kunta pystyy turvaamaan kuntalaisten palvelut.
– Yhtenä kriteerinä toki on kattamaton alijäämä. Mutta valtiovarainministeriö siis harkitsee ja ottaa harkinnassaan huomioon yksittäisiä huomattavia poikkeamia, jotka ovat heikentäneet kunnan taloutta.
Ministeriön huomioimia kriteerejä voisivat Rämön mielestä koulun epäonnistunut remontti ja alaskirjaus.
– Jos ministeriö päätyy harkinnassaan arviointimenettelyyn, se perustaa selvitysryhmän. Ryhmä selvittää nimenomaan kunnan mahdollisuutta turvata kuntalaisille palvelut. Ilman yhtiöittämisiä Akaalla on hyvät edellytykset turvata kuntalaisille palvelut jatkossakin.
Harri Rämö perusti painokkaan puheenvuoronsa valtiovarainministeriön edustajien kanssa käymiinsä puhelin- ja sähköpostikeskusteluihin.
Kriisi ei olekaan paha asia?
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Sami Rajala oli varma siitä, että valtiovarainministeriö puuttuu asiaan, jos Akaa ei saa taseeseensa kertynyttä 10 miljoonan euron alijäämää katettua.
– Meitä on tässä kuluneina vuosina peloteltu, mitä tapahtuu, jos kriisikuntamenettely tulee. Nyt minusta tuntuu, että on tapahtunut käänne eli se ei niin paha paikka olekaan. Sen kun vain ministeriön edustajat tulevat syömään viinerit kanssamme ja keskustelemaan, mutta jatketaan niin kuin ennenkin.
Sami Rajala ei näe tilannetta samalla tavalla. Kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenen on pyrittävä kaikin keinon välttämään Akaan ajautuminen kriisikunnaksi.
– En näe siinä mitään hyvää. Tähän asiaan on olemassa kaksi ratkaisua. Toinen on se, että mennään kaupunginjohtajan esittämän yhtiöittämismallin mukaan tai myydään kaupungin omistamia kiinteistöjä samalla rahalla. Näillä keinoilla saamme kasaan rahat alijäämän kattamiseen. Mitään muuta keinoa ei ole.
Sami Rajala muistutti, että kukaan ei tosiasiassa tiedä, mitä valtiovarainministeriö tulee päättämään.
– Itse mieluimmin pitäisi päätöksenteon tämän porukan käsissä. Olin itse aikanaan kaupunginjohtajan valintatyöryhmässä. Tänne haettiin johtajaa, joka saisi kaupungin niin sanotusti uuteen kiitoon. Liikkeelle on lähdetty todella hyvin ja täällä on ihan erilainen fiilis, kehui Rajala.
Kaupunginjohtajaa hehkutetaan sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä. Kaupunginjohtaja Peltolalla on Rajalan mielestä myös kovaa talousosaamista, jolla Akaan ikävä historia saadaan pois päiväjärjestyksestä.
– Kaupunginjohtajalla oli esityksessään uusi lähestymiskulma. Olemme sellaista peräänkuuluttaneet vuosikaudet. Nyt sellainen on saatu ja siksi meidän ryhmämme kokee tarpeelliseksi tukea johtajaa tässä rohkeassa esityksessä. Ei mennä niin kuin aina ennenkin, vaan tehdään jotakin uutta.
Rämö sai taakseen selkeän enemmistön
Kokoomuksen lisäksi kaupunginjohtajaa kannattavat ryhmäpuheenvuorot käyttivät Heli Einola-Virtanen (ps), Hilu Toivonen-Alastalo (vihr), Vesa Liehu (kesk), joka joutui poistumaan ennen äänestystä, Mika Setälä (kd) ja varavaltuutettu Anton Murola (lib).
Harri Rämön taakse asettuivat ryhmäpuhujat Hannu Järvinen (sd), vasemmistoliiton Suvi Soinisen laatiman puheen lukenut Heli Piirainen, Sauli Turja (sin) ja Jukka Ahonen (muutos 2000).
Äänestyksessä kaupunginjohtaja esitystä vastaan äänestivät Jukka Ahonen (muutos2000), Hilkka Heinonen (sd), Matti Humaloja (vas), Hannu Järvinen (sd), Saila Kallioinen (sd), Heikki Knuutila (sd), Kirsi Nord-Sarkola (sd), Heli Piirainen (vas), Mervi Pulkkinen (kesk), Saija Roininen (sd), Mika Rupponen (sd), Harri Rämö (sd), Jukka Saari (vas), Timo Saarinen (sd), Jouni Salonen (sd), Tuija Toivonen-Perttunen (vas), Sauli Turja (sin), Jouni Vaittinen (kesk), Kirsi Vaittinen (sd) ja varavaltuutettu Harri Rantala (sd).
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen takana olivat Heli Einola-Virtanen (ps), Hanni Joronen (ps), Marko Kivi (ps), Kati Kuusisto (vihr), Sari Lapinleimu (kok), Jaakko Leinonen (kok), Marko Peltola (kok), Janita Puomila (kok), Sami Rajala (kok), Jouko Rytkönen (kok), Mika Setälä (kd) sekä varavaltuutetut Anttijussi Vikman (kok), Tuomo Närkki (kok), Anton Murola (lib) ja Hilu Toivonen-Alastalo (vihr).
Akaan Seutu jatkaa valtuuston talousarviokokouksen käsittelyä verkossa joulunpyhien ajan.
