Akaan kaupunginhallitus päätti ylimääräisessä kokouksessaan viime torstaina selvin luvuin 3–7, että tämän viikon keskiviikkona kokoontuvalle valtuustolle ei esitetä ensi vuoden talousarvioita eikä vuosien 2020–2024 taloussuunnitelmaa, joka pitää sisällään kaupunginjohtaja Antti Peltolan esittämät yhtiöittämisjärjestelyt.
Muutosta esitti Hannu Järvinen (sd) ja sitä kannatti Mervi Pulkkinen (kesk). Suoritetussa äänestyksessä Järvisen esitystä kannattivat Pulkkisen lisäksi Tapio Kivistö (ps), Inka Loppi (sd), Harri Rämö (sd), Tuija Toivonen-Perttunen (vas) ja Kirsi Vaittinen (sd). Kaupunginjohtajan esitystä kannattivat Hanni Joronen (vihr), Sami Rajala (kok) ja Jouko Rytkönen (kok). Jaakko Leinonen (kok) saapui kokoukseen äänestyksen jälkeen.
Jos Akaan valtuusto on kaupunginhallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että kaupunginjohtajan esittämiä yhtiöittämisjärjestelyjä ei suoriteta, kasvaa kaupungin alijäämä 10 671 827 euroon. Ensi vuoden talousarviossa ei kuitenkaan ole merkittäviä esityksiä alijäämän kattamiseksi. Akaa on tämän jälkeen valtiovarainministeriön määritelmän mukaan vuoden lopussa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta eli kriisikunta.
Kuntalain 110 pykälän mukaan alijäämä on katettava neljän vuoden kuluessa sen syntymisestä. Ensi vuosi on viimeinen, jolloin Akaa voi omin toimin alijäämänsä kattaa. Tämän jälkeen toimenpiteitä tehdään valtiovarainministeriön ohjauksessa.
Kaupunginjohtaja haluaa alijäämät kerralla pois
Kaupunginjohtaja Antti Peltola lähti esityksessään siitä, että kaupungin kehitystä ja strategian toteuttamista vaivaava alijäämä hoidetaan kerralla pois yhtiöttömällä kaupungin kiinteistöjä 9 487 600 euron verran. Esityksessä kaupunkikonserniin perustettaisiin kaupungin 100-prosenttisesti omistamia yhtiöitä, jotka ostaisivat kiinteistöt itselleen kaupungin takaamilla lainoilla. Kertyneillä tuloilla kaupunki kuittaisi alijäämänsä.
Yhtiöittämisen tarkoituksena on myös selkeyttää kaupungin konsernirakennetta. Tätä edellyttää myös kuntalain 126 pykälä. Kaupungin kiinteistöt eivät saa kilpailla vapailla markkinoilla toimivien yhtiöiden kanssa.
Yhtiöittämisjärjestely ei ole kaupungille halpa, mutta kaupunginjohtaja Peltolan mielestä se on tässä tilanteessa ainoa vaihtoehto välttää kriisikuntamenettely. Osassa kiinteistöistä on myös hyvät vuokralaiset.
Vanhusten hoitoa vahvistetaan
Akaan kaupunki perustaa ensi vuonna työllisyyspäällikön, kolmen työtoiminnan ohjaajan ja nuorisoneuvojan virat. Näin varaudutaan työvoimapalvelujen siirtymiseen aktiivisemmin kaupungin hoidettavaksi. Vakanssit tulevat elinvoimalautakunnan alaisuuteen siirtoina perustuvalautakunnalta. Työllisyyden hoitoon tulee myös määräaikainen työnsuunnittelija.
Perusturvajohtajan virka hoidetaan vuoden 2020 loppuun edelleen niin, että Akaa ostaa 75 prosenttia viran työpanoksesta Urjalan kunnalta.
Vanhus- ja vammaispalveluksen asiakasohjaajan osa-aikainen virka täytetään kokoaikaiseksi. Kaupunki saa myös kuusi uutta lähihoitajan tointa, jotka sijoitetaan Akaan ja Urjalan kotiutustiimeihin, Havulinnaan ja Tarpiakotiin.
Akaan vuodeosaston siirtyessä Valkeakosken kaupungin toiminnaksi kaupungista siirtyy mukana 49 vakanssia.
Akaa perustaa 1.3. alkaen koululääkärin viran ja 1.6. alkaen geriatrin viran sekä lääkärin viran Urjalan terveysasemalle myöhemmin tarkentuvana ajankohtana.
Nuorisopalveluihin vakinaistetaan etsivän nuorisotyöntekijän toimi 1.1. lukien. Liikuntapalvelut saavat määräaikaisen osa-aikaisen liikunnanohjaajan. Myös starttipaja saa vuodeksi ohjaajan.
Kaupunginhallitus esittää myös, että Akaa ei perusta kulttuuri- ja tapahtumakoordinaattorin tointa. Päätös syntyi kaupunginhallituksessa äänestyksen jälkeen 8-2. Toimen perustamista vastustivat Hannu Järvinen, Tapio Kivistö, Jaakko Leinonen, Inka Loppi, Sami Rajala, Harri Rämö, Tuija Toivinen-Perttunen ja Kirsi Vaittinen. Toimen puolesta äänestivät Hanni Joronen ja Jouko Rytkönen. Tyhjää äänesti Mervi Pulkkinen.