Akaan kaupungilla on kattamattomia alijäämiä runsaat 10 miljoonaa euroa. Kaupungin arki on kunnossa, mutta alijäämät pitää ensi vuoden aikana saada johonkin piiloon, jotta valtiovarainministeriön kuntatalousosaston tummapukuiset herrat eivät ilmestyisi kaupunginjohtajan ovelle vuonna 2021.
Akaa yrittää välttää kriisikunta-statusta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Antti Peltolan hattutempuksi voi kutsua vuoden 2020 talousarvion kylkeen rakennettua neljäs talouden tasapainottamisohjelmaa. Siinä kaupunki myy omaisuuttaan miljoonien arvosta perustettaville yhtiöille. Yhtiöt omistaa Akaan kaupunki. Myös maata myydään. Yhtiöt ottavat kaupungin takaamat lainat, joilla ne puolestaan ostavat kiinteistöt. Rahalla kaupunki kattaa alijäämänsä. Yksinkertaista.
Mitään rytökiinteistöjä yhtiöt eivät saa. Osassa on hyvät vuokralaiset, ja kaupungintalossa työskentelee ainakin toistaiseksi kaupungin hallinto. Vuoden 2020 talousarviossa on kuitenkin varattu määräraha kaupungintalon kunnon tarkastamiseen. Se on ainoa hallintokorttelin kolmesta rakennuksesta, jossa vielä työskennellään.
Nyt toteutettava ratkaisu alijäämien kattamiseksi on ainoa oikea. Akaa syöksyi vaikeuksiin pitkälti Kylmäkosken ja Viialan epäonnistuneiden koulujen peruskorjauksien takia. Akaa päätyi peruskorjaamaan Keskustan koulun säästääkseen. Ratkaisu osoittautui vääräksi. Samaan aikaan, ja osaksi aikaisemminkin, tahkottiin Rasin koulun kanssa. Ensin sen ongelmat kiellettiin, sitten ne rysähtivät päälle. Kaiken kukkuraksi myös Hirvialhon koulun peruskorjaus osoittautui sudeksi.
Viimein oltiin tilanteessa, jossa oppilaat oli pakko siirtää ensin väistötiloihin ympäri kaupunkia ja sitten yhtenäisiin Parmacon siirtokouluihin Viialaan. Kylmäkoskelle rakennettiin uusi koulu. Pääasiassa Akaan alijäämät ovat tämän onnettoman koulutoikkaroinnin seurausta. Luottamushenkilöiden pitäisikin nyt katsoa peiliin, miten tässä näin kävi.
Akaa on terve kaupunki, joka on nopeasti uuden kaupunginjohtajan ansiosta ottanut näkyvän paikan Pirkanmaalla. Akaa Point -yritysalue saa pistoraiteen, mikä on ihmeellinen onnenkantamoinen, sillä valtio ei mielellään uusia ratoja rakenna. Myös lähijunaliikennekokeilu nostaa kaupungin asemaa maakunnassa. Kaupunki palasi myös Tampereen kauppakamarin jäseneksi, ja sillä on vahva elinkeinotiimi ja osaava elinvoimalautakunta. Myös Pirkanmaan liitossa käytetään ääntä.
Kaupunginjohtaja Peltola on ottanut kaupungin strategian hyvin tosissaan. Hän tekee johtoryhmineen tästä kaupungista Viksun paikan. Henki kaupungintalolla on innostunut. Kun aikaisemmat strategiat olivat enemmänkin sanahelinää, nyt luottamushenkilöt ovat onnistuneet työstämään paperinivaskan, joka taitaa heitä itseäänkin hirvittää. Nyt mennään samanlaista lentoa kuin taannoin kaupunginjohtaja Leena Siikanen-Toivion ja kunnanjohtaja Jaana Karrimaan aikoihin.
Akaa rakentaa uuden Hyvinvointikeskuksen, Viialan yhtenäiskoulun ja liikuntahallin. Kaupunki on mukana myös kohta valmistuvassa Valkeakosken vuodeosastossa. Nämä kaikki ovat mittavia ja kaupunkia eteenpäin vieviä investointeja, jotka on rohkea valtuusto tehnyt. Päätöksiä työstettäessä politiikan ei pidä enää tarttua lillukanvarsiin tai keskittyä viranhaltijoiden vahtimiseen. Politiikalle kuuluvat kokonaisuudet.
Muutama luottamushenkilö voisi myös muistaa, että Akaa on tullut jäädäkseen.