SuPerin Akaan osaston puheenjohtaja Sari Peltomäki (vas.) antoi liiton puheenjohtajalle Silja Paavolalle viemisiä Akaasta.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin Akaan osaston 20-vuotisjuhlassa viime perjantaina hyristiin tyytyväisenä. Jäseniä on enemmän kuin koskaan, yli 130, ja uusia jäseniä tulee jatkuvasti. Ammattiosaston toiminta kiinnostaa.
– Jäsenistöä on Akaan jokaisessa kolkassa. Meillä menee muutenkin hyvin. Toiminta on aktiivista ja avointa, ja meillä on yhdessä hauskaa. Hallituksessa on upeita ja ahkeria naisia, jotka työskentelevät jäsenistöä varten. Kiitos, hehkutti osaston puheenjohtaja Sari Peltomäki.
Juhlavuotensa kunniaksi 1.11.1999 perustettu osasto vaihtoi nimeä. Aikaisemmin osasto tunnettiin nimellä Viialan-Kylmäkosken ammattiosasto 646. Akaassa toimii myös SuPerin Toijalan seudun ammattiosasto 633.
Edunvalvojista diplomaateiksi
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistutti juhlapuheessaan, että liitto ja liiton toimisto ovat jäseniä varten. Ammattiosastoja tarvitaan tuomaan tärkeitä viestejä kentältä ja linjaamaan liiton toimintaa.
Puheenjohtaja Silja Paavolan mielestä SuPerin jäseneten on pidettävä ääntä tekemisistään. Muuta työtä kuin välitöntä hoitotyötä ei pidä tehdä.
– Liiton toimisto on niin kaukana kentästä ja arjesta kuin olla voi. Ilman teiltä saatuja viestejä, vastauksia kysymyksiimme, eläisimme kuplassa, emmekä voisi toimia. Te täällä Akaassa tiedätte teidän ongelmanne ja kerrotte ne meille. Meillä on 210 ammattiosastoa ja kenttä kattaa koko Suomen, kertoo Paavola.
Ammattiyhdistystoiminta on muuttumassa. Osasto ja sen puheenjohtaja toimivat tänä päivänä Silja Paavolan mielestä diplomaatteina.
– Pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet neuvottelevat. Heidän pitää neuvottelujen aikana myös käyttäytyä eikä kaikkea voi kertoa tai tehdä. He voivat pyytää jäseniltä apua. Kirjoita lehtiin. Kirjoita kavereille tai yritysten johtajille. Kerro, missä täällä mennään. Ammattiosaston toiminta on muuttunut diplomatiaksi. Ennen vuotta 2007, jolloin tulivat pääluottamusmiehet, ammattiosasto oli ehdottomasti ammatillisen edun päävalvoja. Nyt ei enää.
Kuka kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Silja Paavola sanoo jäsenistöä työnsä ainutlaatuisiksi asiantuntijoiksi.
– Ei kukaan voi kertoa teidän työstänne paremmin kuin te itse. Ei teidän tarvitse olla sananikkareita, mutta työstänne osaatte kertoa. Kertokaa mitä tapahtuu kouluissa, palvelukeskuksissa, terveysasemilla tai päiväkodeissa.
SuPerin Akaan osaston 20-vuotisjuhlassa tavattiin tuttja ja muisteltiin menneitä.
SuPerin jäsenistö on hyvin heterogeeninen ja jäseniä on monessa paikassa. Lähihoitajan tutkinto on Suomessa ainoa, joka on sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan tutkinto. Tutkinnossa syventäviä opintoja on mahdollisuus valita kahdeksasta vaihtoehdosta. Apuhoitaja ja perushoitaja ovat terveydenhuollon ammatteja.
Hoitajan tehtävä on hoitaa
Jos laitoksissa työskenteleviltä lähihoitajilta poistetaan ruoan lämmittäminen ja jakaminen tai siivoaminen tai pyykin pesu, edessä on iso työnkuvan muutos. Kun hoitajamitoitus 0.7 kirjataan lakiin ensimmäiseksi ympärivuorokautiseen tehostettuun palvelutalohoitoon ja ympärivuorokautiseen terveyskeskuksen laitoshoitoon, välitön hoitotyön määrä lähihoitajilla tulee kasvamaan.
– Tehostetun palveluasumisen 40-paikkaisessa yksikössä pestään vuorokaudessa 20 koneellista pyykkiä. Lakanat myös mankeloidaan ja varastoidaan. Tämä ei ehkä ole hoitotyön ydintä. Sekään ei ole työn ydintä, että päivittäinen huoneiden siivoaminen kuuluu hoitajille. Tämä on myyty meille sanomalla, että näin toimimme kodinomaisesti. Kyllä, mutta siivoamiseen tarvitaan joku muu kuin lähihoitaja, sanoo Paavola.
Silja Paavola sanoo suoraan, että hoitajan pitää olla koko ajan palvelutalossa asuvan lähellä. Paikka saattaa olla viimeinen, jossa hoidettava asuu.
Juhlan musiikista vastasivat Maiju Wesaniemi-Levo (vas.) ja Hanna Siponen.
– Emme voi tehdä niin, että jos huomaamme ihmisen lähenevän loppuaan, hänet unohdetaan. Juuri silloin hänelle pitää antaa aikaa ja hoitajan pitää olla läsnä. Tätä aikaa ei tule, jos sitä ei oteta tukitöistä, miettii Paavola.
Valtion vuoden 2020 tulo- ja menoarviossa hoitajamitoitukseen on varattu viisi miljoonaa euroa. Tällä rahamäärällä saadaan hoitajamitoitus 0.5 täyttymään.
– Jo tässä pitää lähteä siitä, että tukitöitä tulee toiset tekemään. Lähihoitajan on päästävä tekemään sitä työtä, mihin hänet on koulutettu. Välitön hoitotyö on työtä potilaan tai asiakkaan kanssa, omaisten kanssa tai edunvalvonnan kanssa. Kukaan muu ei pidä siitä kiinni kuin te itse, sanoo Paavola.
Puheenjohtaja Silja Paavola kehottaa liittonsa jäseniä olemaan työpaikoilla lujana.
– Jos yksikin tekee muuta kuin välitöntä hoitotyötä, olette myyneet pirulle pikkusormenne ja se vie koko käden.
Hoitajamitoituksen kirjaaminen 0.7:ksi 1.4.2023 alkaen tarkoittaa sitä, että hoitajien määrää on lisättävä jo vuoden 2021 aikana.
– Tämän hintalappu on 100 miljoonaa. Jos tulee ongelmia, sitten tapellaan, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Iltaa istuttiin hyvää ruokaa ja juomaa nauttien. Musiikista vastavasivat Maiju Wesaniemi-Levo laulu ja Hanna Siponen piano. Juhlaan osallistuneet saivat ammattiosaston lahjana Viialan Yhtenäiskoulun 9-luokan oppilaan Juha Peltomäen suunnitteleman ja valmistaman 3D-tulostetun avaimenperän.