Toijalan terveysaseman vieressä oleva museoaitta saa uuden katon.
Akaan Reserviupseerikerhon työporukka uusi parasta aikaa Toijalan terveysaseman vieressä olevan museoaitan kattoa. Samalla aitta maalataan. Aitta kuului aikaisemmin paikalla sijainneelle Iso-Rekolan tilalle. Toijalan kauppalan omistama tila toimi vanhainkotina.
– Betonitiilikatto on pääsi sen verran huonoon kuntoon, että päivä paistoi jo läpi. Jonkun verran vettä piti vielä alla oleva pärekatto. Nyt laitamme tiilikaton. Tiilet ovat Sampolan katosta, Kupittaan saven tiiliä. Noin tuhat tiiltä on jo pesty, kertoo Akaa-Seuran puheenjohtaja Leevi Ahonen.
Katon korjaamisella oli jo kiire.
– Jos on ropleemi, niin se pitää korjata – ja mieluimmin enemmin kuin myöhemmin. Tämä on nyt reserviupseerien projekti. Esitin tätä puheenjohtaja Jari Rantaselle ja hän vastasi myöntävästi, kertoo Ahonen.
Museoaitan katon korjaamisella alkoi olla jo kiire.
Tukea katon korjaamiseen Akaa-Seura on saanut Toijalan lionsklubeilta, VS-Harjalta, Leomuovilta ja VS-kiinteistöiltä ja Toijalan Rakennustarvikkeelta. Mirja Anttila lahjoitti pelastamansa tiilet. Työporukkaa johtaa Reijo Rasmus.
Aitta ei ole museo
Vuonna 1955 perustetun Akaa-Seuran (aikaisemmin Akaa-Toijala-Seura) historiikista ilmenee, että seura on toimintansa aikana tehnyt Toijalan kaupungille useita aloitteita kotiseutumuseon saamiseksi paikkakunnalle. Seura aloitti koota Lastumäkeen rakennuksiakin kotiseutumuseota varten. Äikön taloa esitettiin museoksi 1956, rautatiemuseota suunniteltiin 1962, ratavartijan mökkiä haluttiin museoksi 1977 ja Vanhalan taloa 1981. Esityksistä vain rautateiden historiaakin esittelevä Veturimuseo on toteutunut.
Iso-Rekolan aitan Akaa-Seura sai kaupungilta hallintaansa 1987. Aittaan sijoitettiin aikanaan osa seuran esinekokoelmasta, mutta mikään museo se ei ole. Aitan tapuliin on sijoitettu Kurvolan säterirusthollin työkello, joka on valettu 1848.
Lastumäkeen koottu museorakennuksien alue oli jatkuvan ilkivallan kohteena. Toijalan Näyttämön käytössä ollut rakennus paloi, samoin alueen vieressä oleva Kottilan lato. Jotta täydelliseltä tuholta vältyttäisiin, Karllundin isäntä ja kotiseutumies Juha Lauhkonen siirsi tuulimyllyn ja aitat tilansa yhteyteen Kurisjärvelle. Aitat ovat 1700-luvulta ja tuulimylly vuodelta 1863.
Kalle Kuusinen (vas.) Olavi Korpela ja Heikki Lauhkonen paljastivat jo keväällä 1984 tapulissa olevan kellon historiasta kertovan laatan. Iloksi meille ja kunniaksi edesmenneille tarkoitetun kellon lahjoitti Karin Koskenkari.