Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Mika Pajasmaa ja sihteeri Hanna Lamminen luovuttivat pitkäaikaiselle kirkkovaltuutetulla Kirsi Turuselle seurakuntatyön kultaisen ansiomerkin.
Akaan seurakunnan vuoden 2018 tilinpäätöksen alijäämäksi poistojen jälkeen kirjattiin 166 273 euroa. Tosiasiassa seurakunnalta puuttui rahaa yli 400 000 euron verran, koska vuosi 2017 oli peräti 234 816 euroa ylijäämäinen. Hupenevat varat ja tasekirjan sekavuus puhuttivat viime torstaina kokoontunutta kirkkovaltuustoa.
– Toimintatuottoja oli 80 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuotta. Vuonna 2017 saatiin 40 000 euroa puun myynnistä tuottoja, nekin puuttuivat vuodelta 2018. Vuonna 2017 tuli myös aika mukavasti vuokratuottoja, kun Viialan seurakuntasalissa ja vanha pappila olivat koulun käytössä, kertoo talouspäällikkö Arja Tarela.
Akaan seurakunnan talouspäällikkö Arja Tarela esitteli kirkkovaltuustolle seurakunnan talouden tunnuslukuja. Alijäämä on kertynyt, mutta tase on edelleen plussalla
Aikaisemmat ylijäämät pelastavat vielä
Myös seurakunnan verotulot pienenivät 135 000 euroa. Samoin rahoitustuotot ja -kulut olivat 156 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2017.
– Meillä oli 2017 poikkeuksellinen vuosi. Yhden sijoitustalletuksen korkotuotto oli yli 50 000 euroa. Nordean osakkeista saatiin myös myyntituottoa yli 50 000 euroa. Vuonna 2017 rahoitustuotot ja -kulut olivat 125 000 euroa, mikä on aika paljon meillä.
Ilman verotulojen notkahdusta seurakunta olisi talouspäällikkö Tarelan mukaan päässyt aika lähelle nollatulosta. Seurakunnan vuosikate on edelleen plussalla. Tulot ovat kattaneet menot, vaikka eivät ole kattaneet poistoja.
– Koska aikaisempien vuosien ylijäämiä on paljon, tilanteemme ei ole niin katastrofaalinen, mutta kyllä tästä suuntaa saa ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Kirkkoneuvoston ja viranhaltijoiden on tarkkaan mietittävä tulevaisuutta, koska emme voi tehdä enää kovasti alijäämäistä talousarviota. Minulla on nyt sellainen tuntuma, että tästäkin vuodesta tulee alijäämäinen, sanoo Tarela.
Valtuutettu Erja Pentin mielestä joka paikassa olisi puhuttava entistä enemmän yhteisestä Akaan seurakunnasta.
Kirkkovaltuutettu Erja Penttiä huolestutti seurakunnan käyttötalouden tila. Miinuksellaan ja raskaasti.
– Tässä toivoisi jo loppuvuodesta ennen talousarviokäsittelyjä viranhaltijoilta ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Monenlaisia esityksiä tarvitaan, sanoo Pentti.
Seurakunnan jäsenmäärä laskee talouspäällikkö Arja Tarelan mukaan 100 henkilöllä vuodessa. 31. joulukuuta 2018 jäseniä oli 12 165.
Akaassa on yksi luterilainen seurakunta
Erja Pentti pohti, onko tasekirjassa tarve edelleen kertoa toiminnasta kylittäin. Hänen mielestään kaikki toiminta tapahtuu yhteisessä Akaan seurakunnassa. Valtuuston puheenjohtaja Mika Pajasmaa oli Pentin kanssa samoilla linjoilla. Hänen mielestään toimintaa esitellään liian yksityiskohtaisesti ja toivoi, että toiminta esiteltäisiin jatkossa yhteismitallisesti samalla tavalla.
Valtuutettu Mika Pajunen totesi, että pelkkä tasekirjan muodon korjaaminen ei riitä. Myös toimintasuunnitelma menee uusiksi.
– Meidän pitää tehdä päätös siitä, jakaantuuko toiminta työaloittain, alueittain vai molemmilla tavoilla. Nythän meillä on kombinaatio molemmista, varsinkin kun meillä on vielä kappeliseurakunta. Jotta tämä tehtäisiin johdonmukaisesti, muutos on vietävä toimintasuunnitelmaan, jota sitten raportoidaan tässä. Muutos on tehtävä toimintasuunnitelmassa ja sitä kautta toteutuksessa. Kannatan tätä. Yhdessä seurakunnassa mennään yhdessä tehden, sanoo Pajunen.
Muutosta tarvitaan, kärisivätkö reuna-alueet?
Valtuutettu Nina Weltzien kannatti tasekirjan sisältömuutosta, koska hän haluaa seurakunnan toiminnallaan korostavan yhteistä Akaata.
Valtuutettu Kirsi Turunen muistutti, että vaikka yhteisessä isossa on puolensa, joudutaan jatkossa miettimään toimintaa tarkasti, koska seurakunnan alue on laaja. Valtuutettu Aila Laaksonen on suuremman toimialojen yhteistyön kannalla, mutta pelkää seurakunnan seura-alueiden lähipalvelujen kärsivän.
– Eri alueilla on erilaista vapaaehtoisten järjestämiä toimintoja ja eikä me voida mennä heitä käskemään, sanoo Laaksonen.
Valtuutettu Pirkko Nordin mielestä Akaan seurakunnan jokaisen kirkon ympärillä on erilaista toimintaa, mutta sitä ei tarvitse koko ajan koko ajan korostaa, koska kysymyksessä on kuitenkin yhteisen Akaan seurakunnan toiminta.
Valtuutettu Pasi Kylmälä piti toimintasuunnitelman ja toiminta- ja tasekertomuksen uudistamista tarpeellisena.
– Ainakin kasvatuksen alueella toimitaan jo yhteisessä seurakunnassa. Kahden pojan isänä 1000 kilometriä ei ole mitään siinä, miten olen poikia ympäri seurakuntaa ajanut, sanoo Kylmälä.
Luotammeko toisiimme?
Valtuutettu Erja Pentti piti syntynyttä valtuustokeskustelua hyvänä asiana. Hän myös kysyi, eikö seurakunnan viranhaltijoihin luoteta, että he osaisivat kokonaisuutta pyörittää.
– Minkä viestimme me täältä annamme? Viestin täältä pitää olla se, että meidän pitää kasvaa yhä enemmän yhteiseksi yhteisöksi. Tehdään se järkevin askelin ja mennään vaihteittain. Me olemme Akaan seurakuntalaisia ja maksamme veromme Akaan seurakunnalle. Ei ole omassa mitään Viialan seurakuntaa, miettii Pentti.
Vain toiminta on Erja Pentin mielestä rikkautta, eivät rakenteet ja luutuneet asenteet.
Valtuutettu Nina Weltzien kertoo tutustuneensa kahden rippukoululaisen kanssa aivan mahtavaan seurankunnan toimintaan eri puolilla seurakuntaa.
– Olemme Akaata, menemme sitten tarvittaessa Viialaan tai Kylmäkoskelle. Vielä kun päästäisiin siitä, ettei jokaista lasta kuljeteta täällä yksitellen vaan kimppakyydein, pohtii Weltzien.
Vs. kirkkoherra Ensio Partanen muistutti kirkkovaltuustoa Kirkon tutkimuskeskuksen, missä Akaan seurakunnan jäsenmäärä menee 2027 alle 10 000 jäsenen.
– Jos ennuste toteutuu, tämä yhteisö vain tiivistyy. Alueellisesta erilaisuudesta on pakko luopua, sanoo Partanen.
Valtuutettu Aika Laaksosen mielestä vuodesta 2007, jolloin seurakunnat yhdistyvät, on kuljettu vain hyvään suuntaan. Ennakkoluulot ovat hälvenneet.
Puheenvuoroissa muistutettiin myös, että Kylmäkosken kappeliseurakuntakin on tosiasiassa osa Akaan seurakuntaa.
Kansankirkosta kansalaisjärjestö
Seurakunnan jäsenmäärän laskiessa, laskee myös kirkollisveron tuotto. Valtuutettu Pirkko Nordin mielestä tämä on realiteetti, joka on otettava huomioon.
Valtuutettu Nina Weltzien (vas.) toivoo, että kirkkovaltuuston kokousajat laitettaisiin julki, jotta seurakuntalaiset tietäisivät tulla kokousta seuraamaan. Valtuutettu Mika Pajusen mielestä kansankirkko on muuttumassa kansalaisjärjestöksi. Uusi valtuutettu Mervi Pulkkinen iloitsee, että tasekirja sisältää niin paljon informaatiota.
– Emme me voi tulevaisuudessa voi pitää tällaista henkilökuntaa eikä järjestää kaikkea sitä toimintaa kuin nyt, sanoo Nord.
Valtuutettu Saila Kallioinen toivoi, että tasekirja olisi jatkossa nykyistä yhtenäisempi ja vähemmän yksityiskohtaisempi. Uusi valtuutettu Mervi Pulkkinen taas iloitsi tasekirjan uudelle valtuutetulle antamasta informaatiosta.
Talouspäällikkö Arja Tarela piti kirkkovaltuuston keskustelua hyvänä. Tiivistä esitystapaa ja yhtenäisyyttä tasekirjaan kaivataan.
– Kymmenen vuoden päästä, jos jäsenmäärä laskee ennustetusti, täällä keskustellaan siitä, mitä toimintaa vielä voidaan järjestää. Kun mennään alle 10 000 jäsenen, verotulot putoavat niin paljon, että tällaista toimintaa ei millään voida pitää yllä., sanoo Tarela.
Nykyisen kaltaista seurakuntaa ei valtuutettu Mika Pajusen mielestä voida säilyttää, mutta rahojen loppuminen ei välttämättä itse toimintaa lopeta.
– Me jatkamme eri tavalla. Silloin työ suunnitellaan niin, että seurakuntalaisten osallistuminen on ihan eri tasoa. Emme pyöritä niin iso budjettia, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi toimintasuunnitelmaa. Silloin on ihan erilainen kulttuuri. Olemme enemmänkin kansalaisjärjestö. Tähän on hyvä pikkuhiljaa totutella, sanoo Pajunen.
Kirkkoneuvosto hyväksyi tilinpäätöksen ja myönsi vastuullisille vastuuvapauden. Viialan kirkon ja seurakuntatalon käyttövesiputkien uusiminen ja maalämmön asentaminen on käynnissä. Tähän työhön kirkkovaltuusto myönsi 70 000 lisämäärärahan.
