Liikuntapaikkamessuilla Pirkkahallissa kansanedustaja Pauli Kiuru tapasi muun muassa Kokkovuoren haulikkoammuntakeskusta pyörittävän Janne Hokkasen, joka piti tulorekisteriä pienten palkintojen saajien suurena riesana.
Kansanedustaja Pauli Kiurulla (kok) on totiset paikat. Puolueen eduskuntavaalikampanjasta ei tullut paraatimarssia pääministeripuolueeksi ja oma jatkokin on uhattuna. Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Anna-Kaisa Ikosen uskotaan menevän kirkkaasti ja läpi ja pudottavan yhden nykyisistä kansanedustajista. Muitakin nimekkäistä haastajia istuvilla ehdokkailla on. Vain Sofia Vikmanin uskotaan olevan vanhoista varma läpimenijä.
– Näillä gallupluvuilla neljä pääsee ja Anna-Kaisa Ikonen on uutena aika varma läpimenijä. Ainakin yksi istuva tippuu ja tämä tuo tähän uuden kilpailutilanteen. Kilpailu on nyt huomattavasti kovempi kuin 2015. Ei tilanne jännitä, mutta haastava se on, sanoo Pauli Kiuru.
On tunnettava oikeat ihmiset
Pyyhettä ei ole missään tapauksessa heitetty kehään, vaan Liikuntapaikkamessuilla Tampereella viime viikolla kampanjoinut Kiuru toivoo, että hänet muistetaan edelleen innokkaana liikunnan ja yrittäjyyden puolesta puhujana.
– Olen onnellinen, että olen saanut olla kaksi kautta edustajana. Minuun on luetettu.
Pauli Kiuru ei halua leveillä saavutuksillaan, koska yksi ihminen ei yksin saa paljon aikaiseksi. Pälkäneen kunnalle hän sanoo kuitenkin säästäneensä ministeriyhteyksiensä kautta Kostia-Areenan kustannuksista 300 000 euroa.
– Yksi ihminen ei voi kovin paljon yksin saada aikaan. Täytyy verkostoitua ja tuntea oikeita ihmisiä. Esimerkiksi 9-tie on Etelä-Pirkanmaalle todella tärkeä asia. Olin aktiivisesti mukana riista-aidan saamiseksi Urjalaan. Tässä hankkeessa olivat mukana Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala ja kansanedustajat Arto Satonen ja Pertti Hakanen. Tämä tärkeä tie on saatava kuntoon muutenkin, sanoo Kiuru.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsenenä Kiuru sanoo olleensa vaikuttamassa muun muassa kansallispuistojen korjausvelan lyhentämiseen. Puistoja on 40 kappaletta. Rahaa korjausvelkaan annettiin yhteensä 3,7 miljoonaa
– Ruoveden Helvetinjärven ja Ylöjärven Seitsemisen kansallispuistojen kohentamiseen saimme 450 000 euroa. Tämä ei ollut mikään pikkujuttu. Liikkeelle lähdettiin viime vuoden Noitakäräjiltä, jossa Ruoveden kunnan johto sanoi, että nimenomaan luontomatkailu on asia, jota siellä haluaan kehittää.
Helvetinjärven kansallispuiston kehittämiseksi on perustettu jo osuuskunta toimimaan.
Vuodet tuovat varmuutta
Pauli Kiuru on taustaltaan huippu-urheilija, menestynyt triathlonisti, ja yrittäjä. Koulutukseltaan Kiuru on historian opettaja. Valkeakosken kaupungin viestintää johtaessaan hän teki teollisuuskaupungista akaalaisen graafisen suunnittelijan Harri Salmisen kanssa Mansikkapaikan.
Eduskuntavaalitaisto on vienyt Pauli Kiurun lukuisiin vaalipaneeleihin Pirkanmaalla. Tässä kisataan muun muassa keskuskustan Jouni Ovaskan (oik.) kanssa.
Eduskuntaan Kiuru meni ensimmäisen kerran vaaleissa 2011. Käynnissä on kolmas yritys.
– Rankkaahan tämä on aina, mutta myös antoisaa. Ensimmäisen kerran oli opiskeltavaa paljon enemmän. Täällä messuilla käsiteltiin liikunta-asioita. Auttoi paljon, kun on lukenut liikuntapoliittisen selonteon ja osallistunut eduskunnassa siitä keskusteluun.
Myös ajankäyttöä Kiuru sanoo oppineensa hallitsemaan.
– 2015 vaalit olivat seesteisemmät ja suoraviivaisemmat. Nyt tilanne on haastavampi. Gallup-luvut ovat heitelleet paljon. Mikään ei ole kenellekään varmaa. Oman mausteensa näihin vaaleihin tuo some. Aina kun otat kännykän käteen, siellä on jos jonkinlaista viestiä, sanoo Kiuru.
Sosiaaliseen mediaan on kansanedustajan kuitenkin Kiurun mielestä sopeuduttava.
– Kansanedustajan tehtävä on hyvin julkinen tehtävä. Ei siitä voi kadota mihinkään. Kaikkiin asiallisiin yhteydenottoihin on syytä vastata. Some on tässä työssä kuitenkin vain yksi foorumi.
Päärata on Suomen valtasuoni
Päättymässä olevalla vaalikaudella Pirkanmaan kansanedustajat ovat tempaisseet näkyvästi Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle kulkevan pääradan kehittämiseksi. Erityisesti ajetaan tunnin junayhteyttä Tampereen ja Helsingin välille.
Pauli Kiuru sanoo radan kehittämistä kaikkien kansanedustajien hankkeeksi. Nyt pitää näyttää maakuntien kansanedustajien joukkovoimaa tulevassakin eduskunnassa.
– Päärata on Suomen valtasuoni. Jos Turun ja Tampereen radat pannaan vierekkäin, Tampere on vilkkain. Olisiko Turku kolmannes tästä. Kolmas raide tarvitaan Hämeenlinnaan asti ja neljäs raide Lempäälään asti. Ja tämä ei ole pelkästään liikennepolitiikkaa, vaan voimakkaasti myös asuntopolitiikkaa.
Pääkaupunkiseudun kasvun pahimpia pullonkauloja on Kiurun mielestä se, että asuntojen hinnat ovat karanneet normaalin palkansaajan ulottumattomiin.
– Jos menet esimerkiksi aloittavan opettajan hommiin, et löydä itsellesi kohtuuhintaista asuntoa kovinkaan läheltä keskustaa. Vuokralla taas sinnittelet, etkä pysty säästämään päästäksesi omaan asuntoon kiinni.
Tunnin junayhteys Tampereelta Helsinkiin ja muutenkin parantuneet junayhteydet tekisivät HHT-vyöhykkeestä vielä paremmin yhtenäisen työssäkäyntialueen.
– Tunnin työmatka ei ole tähän päivänä mahdoton. Ja onhan ratojen kehittäminen myös ympäristöpolitiikkaa. Mitä toimivammat yhteydet ovat, sitä vähemmän käytetään polttomoottoriautoja.
Valkeakoskella asuvalla Pauli Kiurulla on ollut selittämistä omilleen, miksi hän ajaa tunnin junayhteyttä.
– Jos Tampere kasvaa ja kehittyy, säteilee se naapureihinkin. HHT-vyöhyke on luonteva kehitysalue. Akaa ja Lempäälä hyötyvät pääradan kehittämisestä eniten, koska lähiliikennettäkin on tulossa lisää.
Jos kaikki menee nappiin, Pauli Kiuru ennustaa tunnin junalla ajettavan vuonna 2030.
Työllisyysastetta on nostettava
Pauli Kiuru muistuttaa, että työllisyysasteen nosto yhdellä prosentilla säästää valtion menoja karkeasti arvioiden miljardin.
– Työllisyysasteen nostamista on edelleen jatkettava. Olemme vielä nousukauden huipulla olleet lainavetoinen maa. Jotakin muutoksia on pakko tehdä, koska kestävyysvaje ei ole kadonnut minnekään. Tänäkin vuonna otetaan vajaat 2 miljardia lainaa, joten töitä riittää.
Kaiken lisäksi väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Suhdanteillekaan ei omin voimin Kiurun mielestä voida mitään.
Kansanedustaja Pauli Kiuru muistuttaa, että työllisyysasteen nosto yhdellä prosentilla tietää reilun miljardin säästöjä valtiolle.
– Todennäköisesti tässä ollaan menossa nousukauden viimeisissä höyryissä kohti taantumaa. Tämä asettaa lisää haasteita työllisyydelle ja verokertymälle. Ei tule missään nimessä olemaan helppo vaalikausi.
Sipilän hallituksen toimikauden alussa tehdyt koulutusleikkauksetkin vaativat korjausta.
– Ammatillisen koulutuksen asiat on ainakin osin tarkasteltava uudestaan. Lähiopetus kaipaa lisää resursseja. Kaikki opiskelijat eivät ole niin itseohjautuvia kuin toiset, tai kouluviikko on nelipäiväinen ja päivä nelituntinen, niin onhan siellä haasteita, miettii Kiuru.
Pauli Kiuru pohtii myös, antaako liian väljäksi jäävä lukujärjestys opiskelijalle väärän viestin työelämästä.
Isot hankkeet on pilkottava
Pauli Kiuru jatkaisi sosiaali- ja terveysuudistusta parlamentaarisesti. Hän myös pilkkoisi asiat pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Nyt yritettiin viedä maaliin liian monta asiaa yhtä aikaa. Kokoomuksen ja keskustan 2015 tekemä sopimus hiersi valmistelutyötä. Toinen vahti valinnanvapautta ja toinen maakuntia tehtävineen.
– Eihän nämä asiat toisilleen vastakkaisia ole. Mutta kyllä siinä taisi Stubbin ja Sipilän kesken niin käydä, että samaan pakettiinhan ne tulivat. Oliko tämä virhe, en tiedä. Siinä vaiheessa neuvottelijat varmaan ajattelivat, että tämä on tie ulos. Ja olihan siinä hallituskin kaatumassa.
Nyt Pauli Kiuru sanoo, että kahden ison asian kytkeminen yhteen oli virhe, koska valmista ei kuitenkaan tullut.
– Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun tämä tekemättä jäi. Voisiko tästä jotakin oppia, miettii Pauli Kiuru.
Sunnuntaina 14. huhtikuuta selviää, jatkuuko Pauli Kiurun kansanedustajan ura, vain onko edessä muiden töiden etsiminen. Tätä ennen mies kiertää tukijoukkonsa kanssa Pirkanmaata.