Akaan valtuuston keskiviikkoisen talousarviokokouksen kimurantein asia oli odotetusti Viialan rakennettavasta liikuntahallista päättäminen. Muut kaupungin vuoden 2019 talousarvioon tehdyt muutokset hyväksyttiin yksimielisesti ryhmien puheenjohtajien palaverin esityksen mukaisesti.
Muun muassa tällaisia kuvia esiteltiin Viialan liikuntahallihanketta aloitettaessa. Nyt hanke menee Akaan teknisen keskuksen valmistellun ja tekninen johtaja Jaana Kootan hellaan huomaan.
Tehdäänkö nopeasti jotakin, vai hyvin suunnitellen pysyvämpää? Harjoitushalli vai Akaan Areena? Kaupunginhallituksen pohjaesitys oli urheiluseurojen ja kaupungin yhdessä totetuttama halli höystettynä valtionavustuksella. Investoinnin hinta olisi 1,3 miljoonaa euroa ja hallia pyörittäisi erillinen yhtiö.
Yhtiömalli todettiin monessa puheenvuorossa mahdottomaksi. Jotta yhtiö pyörisi, pitäisi siihen muun muassa valtuuston puheenjohtajan Jaakko Leinosen (kok) mukaan lyödä kaupungin rahaa 500 000 euroa joka vuosi.
Lisää rahaa ja halli käyttöön syksyksi
Hallihankkeen suunnittelun edetessä on käynyt selväksi, että 1,3 miljoonaa euroa ei riitä mihinkään. Seurojen harjoitushalli kasvoi koululaisten liikunnanopetuksen väistötilaksi, ja hallin pohjan paaluttaminenkin nielee rahaa. Niinpä valtuutettu Jukka Saari (vas) esittikin valtuutettu Heli Piiraisen (vas) kannattamana, että talousarvion investointiohjelmaan lisätään työnimellä Akaan Areena liikuntahalli, jolle varataan 3,52 miljoonan euron määräraha. Saaren esityksen tavoitteena oli, että halli olisi valmis 2019 syyslukukauden alussa.
– Kiireellinen valmistelu saavutetaan käyttämällä pohjana Akaan Areena -nimistä valmistelutyötä. Tavoitteena on halli, jossa koulun opetussuunnitelma on toteutettavissa sataprosenttisesti ja näin tasapuolisesti myös Akaan Viialassa, perusteli Saari esitystään.
Jukka Saari muistutti myös, että ensi vuoden talousarioon ei ole budjetoitu mitään Viialan koululaisten sisäliikuntatilojen hankintaan. Nyt käydään Ideaparkissa, ensi vuodeksi rahat tähän tai johonkin muuhun tilaan otettaneen vuoden 2019 ensimmäisellä lisätalousarviolla.
Ei ehdi syksyksi
Tekninen johtaja Jaana Koota kapusi puhujapönttöön ilmoittamaan, että liikuntahallia ei tulla saamaan valmiiksi syyslukukauden alkuun.
Akaan teknisen johtajan Jaana Kootan puheenvuoro sai valtuuston talousarviokokouksen ainoat taputukset.
– Jos lähdetään investointihankkeeseen ensi vuonna, hanke on suunniteltava, hankkeelle on kilpailutettava rakennuttajakonsultti ja urakkakin on vielä kilpailutettava. Tosiasia on, että halli ei tule olemaan käytössä kuin keväällä 2020, mietti Koota.
Pohjatyötä hallihankkeessa on Jaana Kootan mielestä tehty paljon. Hän kehotti valtuustoa kuitenkin miettimään investoinnin aikataulua, koska Akaassa on valmistumassa alkuvuodesta muun muassa kouluverkkoselvitys, jolloin erilaisia hankkeita voisi yhdistelläkin.
Jukka Saari kysyi, onko suunnittelu kilpailutettava silloinkin, jos sen osuus on alle 60 000 euroa, mikä on kansallisen kilpailutuksen raja. Jaana Kootan mukaan alle 60 000 euron hankkeet on kaupungin oman hankintasäännön mukaan kilpailutettava. Koota arvioi myös, että suunnittelutyön osuus on suurempi kuin 60 000 euroa.
Valtuutettu Timo Saarinen (sd) oli samaa mieltä teknisen johtajan kanssa siitä, että suunnittelu ja kilpailutukset ottavat aikaa. Hän odottaisi myös koulujen sisäilmatutkimuksien raporttia.
– Jos joudumme tekemään kokonaan uuden koulun, niin liikuntahallin sisällyttäminen siihen tulee paljon halvemmaksi.
Harjoitushalli muuttui areenaksi
Valtuutettu ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja Maija Toivonen (kok) kertoi lautakunnan ottaneen toukokuussa mielihyvin vastaan kolmannen sektorin esityksen yhteishankkeesta Viialan liikuntahallitilanteen ratkaisemiseksi. Alukuperäisessä esityksessä halli oli kooltaan 4200 neliötä, ja sen hinnaksi arvioitiin 1,8 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus oli 626 000 euroa.
– Silloisen esityksen mukaan halli olisi yksikertainen harjoitushalli ja puolilämmintä tilaa. Se lämpiäisi muutamalla ilmalämpöpumpulla eikä täyttäisi ilmamäärältään areenan vaatimuksia, kertoi Toivonen.
Hanke kuitenkin paisui, ja suunnitteluun otettiin mukaan koululiikunnan asettamat vaatimukset. Muun muassa hallin lämmitysjärjestelmä on vaihtunut ja ilmamäärä kasvanut. Halli olisi edelleen PVC-muovipintainen, vaikka seinät eristettäisiinkin paremmin. Myös hallin ilma on pidettävä koneilla kuivana.
Kolmannen sektorin suunnittelun edetessä hallin pinta-ala on pienentynyt noin 3 300 neliömetriin, ja kustannukset ovat kasvaneet noin 3,5 miljoonaan euroon.
– Yhtiömalli ei ole mahdollinen, joten halli rakennettaisiin kaupungin omaan taseeseen. Kolmannen sektorin nopeasti tekemä suunnitelma asettaa meidän teknisen toimen tässä kyllä mahdottomaan tilanteeseen, ja valmisteluaikaa ei ole ollut ollenkaan, sanoi Toivonen.
Hallin tarvetta Maija Toivonen ei kuitenkaann kiistänyt. Hän esittikin, että hanketta lykättäisiin. Vuodelle 2020 hallin rakentamiseen varattaisiin 3,6 miljoonaa euroa investointimäärärahaa, ja ensi vuoden talousarvioon tulisi vain 20 000 euroa hankkeen suunnitteluun.
– Tämä mahdollistaisi teknisen toimen järkevän valmistelun ja muunlaisen ratkaisun ulkoseinien suhteen, että saataisiin oikea Akaan Areena, lopetti Toivonen.
Koululaiset tarvitsevat hallia
Valtuutettu Mervi Pulkkinen (kesk) huomautti, että vaikka odotettaisiin selvityksiä koulujen sisäilmasta, ongelma ei ratkea ilman uutta hallia.
– Palloiluhallissa ei edelleenkään ole kuin yksi kenttä, joka voidaan koululiikunnassa jakaa kahtia. Kaksi ryhmää voi siis yhtä aikaa harjoittaa koululiikuntaa. Tällä hetkellä koululiikunnassa on viisi ryhmää yhtä aikaa, kertoi Pulkkinen.
Valtuutettu Jukka Saaren esitys kattaa Pulkkisen mielestä hyvin koululiikunnan tarpeet. Hän huomautti myös, että päätös hallista on tehtävä nyt, jotta Opetushallitukselle päästään tekemään avustushakemus niin, että se saataisiin 2019.
Koululiikunta on keppihevonen
Valtuutettu Anton Murolan (lib) mielestä harjoitushalliksi alunperin ideoitua hallia on matkan varrella varusteltu.
– Koulujen sisäliikuntaa käytetään keppihevosena, jotta ammattiurheilijat pääsevät reppu selässä uuteen halliin pelaamaan.
Murola muistutti, että kaupungin talous on hyvistä näkymistä huolimatta kuralla. Asukasluku alenee, ja veroprosentti on hyvin korkea. Jatkuva velan ottaminenkin on Murolan mielestä siirrettyä verotusta.
– Esitän 20 000 euron suunnittelumäärärahaa vuodelle 2019 ja hallihankkeen siirtämistä aikaisintaan vuodelle 2022.
Esitystä kannattivat valtuutetut Sauli Turja (sin) ja Jussi Riekkinen (ps).
Vauhdilla vai suunnitellen?
Sami Rajalaa (kok) vaivasi se, että avustuksen saamiseksi on jälleen päätös tehtävä nopeasti. Hän myös ilmetteli, miksi hallin hinta nousee koko ajan. Rajala kannatti Maija Toivosen esitystä, jotta Akaaseen saataisiin areena eikä PVC-muovihallia.
Heli Piirainen muistutti, että hankkeeseen on sitoutunut vahvasti ennen kuulumaton seurojen joukko. Hän toivoi, että valtuutetut olisivat edes murto-osan hallihankkeeseen sitoutuneita.
Maija Toivosen mukaan Akaassa pyritään jatkossa siihen, että seuraavan vuoden investoinnit olisivat tiedossa jo toukokuussa, jotta tekninen toimi voisi niitä rauhassa valmistella.
– Päätettävänä olevaa hallihanketta ei tekninen toimi ole käytännössä valmistellut lainkaan. Vain pari palaveria on pidetty kolmannen sektorin kanssa. Minulla ja Jukka Saarella on käytännössä samanlaiset esitykset. Ottaisin muutaman kuukauden lisäajan, että halliin saataisiin hyvä rakennustekninen ratkaisu.
Janita Puomila (kok) kertoi olleensa hallihankkeen takana jo pitkään. Hän toivoi ratkaisuksi kompromisisia, jossa osa investoinnista rahoitettaisiin 2019 ja osa 2020.
Lopetetaan leipominen
Mervi Pulkkinen halusi lopettaa leipomisen ja päättää asiasta. Tekninen johtaja Jaana Koota puolestaan muistutti, että jo opetusministeriön avustushakemuksessa pitää olla mukana muun muuassa hallin hankesuunnitelma ja pohjakuvat. Myös päätös Akaan rahoitusosuudesta on oltava mukana.
Jukka Saaren mielestä halli on yksinkertainen suunnitella, ja hän haastoi teknisen toimen töihin. Koululiikuntatilojen puuttumisen johdosta Akaan on mahdollisuus saada ministeriön avustuskin helpommin.
Valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen totesi, että halli ei ilman henkilökuntaa pyöri. Leinonen on laskeskellut, että esitettyyn ratkaisuun tarvitaan neljän työntekijää. Valtuutettu Jouni Salosen (sd) mielestä henkilökuntaa ei tarvita, koska sitä ei ole Toijalan Monitoimihallillakaan.
Mika Setälän (kd) mielestä sekä Jukka Saaren että Maija Toivosen esitykset hallin rakentamiseksi ovat perusteltuja. Hoputtamista Setälä ei kannata.
– Yksi kevät hoputettiin, ja saatiin pisuparakit. Jos nyt hoputetaan, saadaanko pisuhalli? Setälä huolehti.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö (sd) kävi puhujapöntössä ilmoittamassa, että on Maija Toivosen edistyksen takana.
Tekninen johtaja Jaana Koota totesi molempien esityksien jatkovalmistelun olevan samanlainen.
– Jos hankkeeseen lähdetään 2019, aikataulu on äärimmäisen tiukka. Meillä on vasta elokuussa 2019 lainvoimainen päätös urakoitsijasta.
”Täällä on ollut juosten kustu -menininki”
Tekninen johtaja Koota toivoi, että hallihanketta voitaisiin valmistella normaalisti, eli kesään 2019 mennessä olisi suunnitelmat valmiina niin, että tiedetään hankkeen vaikutukset Akaan käyttötalouteen.
– Täällä on ollut pikkuisen sellainen juosten kustu -menininki. Pitäisi pikkuisen panostaa tämän investointihankkeen valmisteluun, laukoi Koota.
Maija Toivosen esityksen mukaista hallia päästään Jaana Kootan mielestä rakentamaan 2020 syksyllä.
Valtuutettu Hannu Järvinen (sd) muistutti, että kaupungin budjetoinnissa valtuustoa sitovat vain päätökset, jotka tehdään vuodelle 2019.
– Olen ollut vuosia politiikassa ja voin sanoa, että monet ovat venyneet, vaikka näin ei ole alunperin ajateltu.
Kolme äänestystä
Keskustelun ja välissä olleen 10 minuutin tauon jälkeen päästiin äänestämään.
Ensimmäiseksi vastakkain asetettiin Maija Toivosen ja Anton Murolan esitykset. Toivosen esitys meni jatkoon äänin 30-4. Yksi äänesti tyhjää.
Seuraavaksi äänestettiin Maija Toivosen ja Jukka Saaren esityksistä. Tässäkin äänestyksen Toivosen esitys meni jatkoon äänin 18-16. Yksi äänesti tyhjää.
Kolmas äänestys käytiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen ja Maija Toivosen esityksen välillä. Maija Toivosen esitys voitti äänin 24-7. Neljä äänesti tyhjää.
Maija Toivosen esityksen takana olivat Salla Bister (sd), Heli Einola-Virtanen (sd), HanniJoronen (vihr), Saila Kallioinen (sd), Heikki Knuutila (sd), Sari Lapinleimu (kok), Jaakko Leinonen (kok), Vesa Liehu (kesk), Mika Pajasmaa (kok), Janita Puomila (kok), Sami Rajala(kok), Mirva Ritari (kok), Mika Rupponen (sd), Harri Rämö, Timo Saarinen (sd), Brita Salminen (vihr), Jukka Salminen (kok), Jouni Salonen (sd), Jaana Saramies (vihr), Mika Setälä (kd), Maija Toivonen (kok), Jouni Vaittinen (kesk), Kirsi Vaittinen (sd) ja Jussi Riekkinen (ps).