Suomen Ukrainain suurlähettilästä Juha Virtasta harmittaa, että maailma tietää Ukrainasta vain sodan Venäjää vastaan, oligarkit, korruption ja muut sisäiset kriisit. 43 miljoonan asukkaan maasta löytyy raaka-aineita resursseja ja osaavaa väkeä. Pulaa on kaikesta ja hinku länteen kova.
– Matemaattinen perinne on vahva, tulee neuvostoajoista. Esimerkiksi it- ja yleensäkin teknologia-alat ovat voimakkaasti kehittyviä. Perinteisesti Ukraina on vilja-aitta, puolet bruttokansatuotteesta tulee maataloudesta. Konepajateollisuus Itä-Ukrainassa on myös hyvin vahva, esimerkiksi ydinvoimaloiden paineastiat valmistetaan edelleen täällä, kertoo suurlähettiläs Virtanen.
Juha Virtanen on toiminut Suomen Ukrainan suurlähettiläänä yli kolme vuotta.
Matematiikan osaamisesta kertoo jotakin sekin, että suomalaiset pelifirmat hakevat työntekijöitä Ukrainasta. 7-8 miljoona ukrainalaista on siirtolaisina maailmalla.
– Viime vuonna myönnettiin noin 1 500 työperäistä maahanmuuttolupaa Ukrainasta Suomeen.
Suurlähettiläs Virtanen kehuu Ukrainaa myös suomalaisille yrityksille vientikohteeksi.
– Täällä on loistavia mahdollisuuksia, mutta myös riski. Kuva Ukrainasta on osin vääristynyt. Täällä toimii kymmeniä suomalaisyrityksiä menestyksellisesti ja lisää on tulossa.
Ukraina on vahvasti ordotoksinen maa.. Ordotoksit ovat jakautuneet Ukrainan ordotoksineen kirkkoon ja Kiovan partiarkkaattiin.
Suomen valtio tulee Ukrainan kehittymistä vuosittain 35 miljoonalla eurolla, josta osa menee kolme vuotta sitten alkaneeseen kouluprojektiin.
Historia rasitteena
Ukrainan kehitystä jarruttaa maan historia. Siinä missä muut entisestä Neuvostoliitosta itsenäistyneet maat katsovat tulevaisuuteen, Ukraina etsii menneisyyttään.
– Kun maat itsenäistyivät 1991–1992, Ukraina jäi jälkeen, koska se oli monin sitein kiinni Venäjässä. Irtiotto ei onnistunut, koska maiden taloudet olivat nivoutuneet kiinni toisiinsa ja myös oligarkien siteet Venäjään olivat voimakkaat. Koko tämä aika on mennyt pyristelyyn irti Venäjästä ja Maidanin aukion vallankumouksesta 2004 lähtikin voimakas länsisuuntaus liikkeelle.
Maidan on Ukrainan pääkaupungin Kiovan keskusaukio, itsenäisyydenaukio, jossa vuodenvaiheessa 2004-2005 järjestetyt mielenosoitukset johtivat venäjämielisen presidentin Viktor Janukovytsin eroon ja maanpakoon.
Länsisuuntaus perustuslakiin
Tänään Ukrainan länsisuuntaus halutaan jopa perustuslakiin. Nykyinen presidentti Petro Porosenko esittää parlamentille, että perustuslakiin kirjataan Ukrainan pyrkimys Euroopan unionin ja Naton jäseneksi.
– Kuulostaa aika hassulta, että tällainen laitetaan perustuslakiin, mutta Porosenko haluaa näin varmistaa, että perustuslaki sitoo hänen seuraajiensa käsiä. Presidentinvaalit ovat maaliskuussa 2019. Oppositio ei tätä hyväksy. Julia Timosenko, joka on nykyisen presidentin pahin kilpailija, sanoo, että parlamentissa voidaan kirjoittaa korkeintaan jokin menodandum asiasta, mutta ei lakia, kertoo Virtanen.
Maidanin aukuolla, Kiovan keskustassa, on tänään muistotauluja vuoden 2004-2005 vallankumouksesta.
Petro Porosenkon mielestä memodandum ei riitä, koska Ukrainan luovuttaessa ydinaseet Venäjälle, taattiin Budapestin memorandumilla maan koskemattomuus, joka sittemmin on osoittautunut tyhjäksi lupaukseksi.
– Joka tapauksessa enemmistö ukrainalaisista on länsi-integraation kannalla, pieni vähemmistä ei halua maata Natoon. Siinä missä Suomella on dialogia Venäjän kanssa, Ukraina haluaa katkaista kaikki suhteensa Venäjään.
Petro Porosenko on yksi oligakeista, mutta suurlähettiläs Virtasen mielestä paras huonoista vaihtoehdoista.
– Refromit ovat menneet eteenpäin. Porosenkon kannatus on nyt alle 10 prosenttia. Timosenkolla on 17 prosentin kannatus. Timosenko on venäjämielisempi, hän käy myös usein Yhdysvalloissa.
Kohti demokratiaa
Mikään demokratia Ukraina ei kaikenlaisista vaaleista huolimatta ole. Nykyinen vaalilaki mahdollistaa parlamenttivaaleihin hyvin sekavan ehdokasasettelun ja oligarkien vaikutus on suuri. Parlamentissa on jäseniä 450.
Ukrainassa ei Venäjää kumarreta.
– Uusi vaalilaki on käsittelyssä, mutta sen läpimeno on epävarmaa. Pelkään pahoin, että Ukrainan sekava poliittinen tilanne jatkuu. Tosiasiassa viimeisten kolmen vuoden aikana maassa tehdyt reformit ovat enemmän kuin mitä koko itsenäisyyden aikana on saavutettu. Kyllä täällä eteenpäin kuljetaan, vaikka ajoittain hyvin hitaasti.
Maassa on toteutettu pankki-, terveys-, koulu- ja eläkeuudistukset.
– Paljon on tehty myös korruption vastaista työtä. Sitä kitkemään on perustettu muun muassa oma instituutti. Korruptio on edelleen vakava ongelma. Se on syvällä ja vaatii muutoksen hyvin moneen pieneenkin asiaan aina mentaliteetista alkaen, sanoo Virtanen.
Ukrainassa toimivat edelleen rinnakkain korruptio, oligarkit ja vanha vanha neuvostomentaliteetti.
– Tämä yhtälö on aika vaikea avata. Vie ainakin sukupolven, jos riittääkään. Realistiset poliitikot täällä sanovat, että kunhan korruptio olisi edes kohtuullisella tasolla, se olisi jo hyvä asia. Harmaan talouden osuus on ainakin 40 prosenttia, mikä kuvaa hyvin korruption asemaa.
Energia-omavaraisuus lisääntyy
Suurlähettiläs lähtee siitä, että talouden uudistukset menevät Ukrainassa eteenpäin. Esimerkiksi tuottaviin valtionyhtiöihin halutaan johtajat lännestä, tuottamattomat yritykset lopetetaan.
– Esimerkiksi valtio kaasuyhtiö on onnistuttu tervehdyttämään niin, että se tuottaa budjettiin rahaa. Tässä ovat auttaneet länsimaiset kumppanit. Energia-ala on täällä periteisesti hyvin korruptoitunutta ja sillä on ollut kiinteä yhteys Venäjään.
Myös energia-omavaraisuus lisääntyy.
– Kaasua ei osteta enää Venäjältä, vaan Slovakiasta. Omaa tuotantoa on saatu lisättyä ja energiatehokkuutta on saatu lisättyä. Myös uusiutuvaa energiaa on otettu käyttöön. Tämä on hyvä suuntaus energiataloudessa, joka on sittenkin hyvin kriittinen Ukrainalle.
Ukrainassa on 15 ydinreaktoria, jotka muodostavat energian tuotannon runnon. Tätä täydennetään kaasulla ja hiilellä. Maa tuottaa myös öljyä jonkin verran omiin tarpeisiinsa. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian määrä nousisi vuoteen 2035 25 prosenttiin, nyt se kahden prosentin luokkaa.
– Tuuli- ja aurinkoenergian käyttö lisääntyy koko ajan Etelä-Ukrainassa. Esimerkiksi Norja rakentaa tänne 500 megavattia tuulivoimaa.
Kiova on miljoonakaupunki.
Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?
– Ukrainassa on pitkään lähdetty siitä, että lasissa olisi edes jotakin. Kyllä lasi on nyt täyttymässä. Olen itse optimisti. Mitään ei voi muuttaa päivässä eikä vuodessakaan. Jos hyvin menee, niin 5-10 vuoden päästä Ukraina muistuttaa EU:n itäosan valtioita.
Mutta kaukaa takaa Ukraina tulee. Maan bruttokansantuote on tänään vain viidesosa Puolan ja puolet Romanian bruttokansantuotteesta.
Venäjä odottaa?
Ukrainan ja Venäjän välit ovat erittäin jännittyneet. Näyttää siltä, että Venäjä odottaa Ukrainan presidentinvaalien tuloksen ennen seuraavaa liikettä.
– Nyt ei tapahdu mitään. Liikkuminen vaatisi poliittista tahtoa Putinilta tai Ukrainalta, eikä sitä löydy. Sota vie Ukrainan bruttokansantuotteesta noin 6 prosenttia. Nyt aseissa on vapaaehtoiset mukaan lukien noin 200 000 miestä ja kansalliskaartissa vielä noin 60 000 miestä. Aseistustakin on modernisoitu. Tilanne on aivan toinen kuin Krimin valtauksen alkaessa, sanoo suurlähettiläs Virtanen.
Ukrainan länsisuuntaus on voimakas, mutta täysin irti Venäjästä maa tuskin koskaan pääsee tai edes tahtoo.
– Kriisiin ei ole näköpiirissä ratkaisua. Se voi jatkua vaikka kuinka pitkään. Voi olla, että Venäjä haluaa vain ylläpitääkin aggressiivisuutta. Voi olla, että jonakin päivänä Ukraina lopettaa kriisin luopumalla Krimistä ja lyömällä rajan uuteen paikkaan. Siitä tulee siteen uusi Abhaasia.
Lännen pakotteen eivät toistaiseksi ole vaikuttaneet mitenkään Venäjän käyttäytymiseen, mutta ukrainalaiset itse uskovat, että nyt miehitetyt alueet saadaan joskus takaisin.
– Nyt pitäisi malttaa katsoa tarpeeksi kauas historiaan ja nähdä myös tarpeeksi kauas tulevaisuuteen, sanoo suurlähettiläs Juha Virtanen.
Leikin loppu
Vappu on työläisten juhla ja sitä se oli Neuvostoliitossakin. Niin missä?
Neuvostoliiton vappuun kuuluivat marssit, kulkueet, punaliput ja iskulauseet. Vapaapäivänä pukeuduttiin parhaimpiin ja lähdettiin ulos. Pikkutyttöjen kutreille sidottiin suuret rusetit. Lapset nuo kansakunnan toivot juoksivat kevääseen ensin.
Leikkiautot odottavat kuljettajiaan edelleen.
Vappuun valmistauduttiin Pripyatissakin, 50 000 asukkaan metropolissa. Vapun kunniaksi oli tarkoitus avata suuri lasten huvipuisto. Kaikki oli valmista, koekäyttökin tehty. Pripyat oli lasten kaupunki. Oli?
Historiallinen Tsernolybin kaupunki oli antanut nimensä Pripyatin läheisyydessä olevalle ydinvoimalalle. Neuvostoliiton ylpeydelle. Ydinvoimala oli maailmankuulu, koska siellä tehtiin kokeita, joita neuvostotiedemiehet kävivät esittelemässä ympäri maailmaa, kärjessä Valeri Legasov.
- huhtikuuta 1986 kello 01.23 kaikki muuttui. Oli menossa jälleen koe, yksi monista. Kun ydinfyysikot olivat nukkumassa, insinöörit toimivat. Lupaa mihinkään ei ollut kenelläkään.
Hyvin pian kokeen alettua huomattiin, että voimalan neljäs reaktori ei toimi toivotulla tavalla. Sekuntikin oli pitkä aika korjausliikkeelle ja niin reaktori ajautui hallitsemattomaan tilaan. Ydinpolttoaine ei ollutkaan ihmisten hallittavissa. Kun hälytys viimein annettiin, kaikki oli jo myöhäistä. Loppu on karmeaa historiaa.
Ei ehtinyt pyöriä.
Voimalaonnettomuus oli viikkoja maailman ykkösuutinen. Nyt oli seurattava radiota, televisiota ja sanomalehtiä. Ei ollut somea, eikä Neuvostoliittoon voinut soittaakaan. Onnettomuudesta ei olisi millään kerrottu mitään, mutta kun oli pakko. Neuvostoliitto oli järjestelmä, joka salasi mielellään kaiken, ensimmäiseksi totuuden.
Ydinvoimala on muutaman kilometrin päässä Pripyatista. Vaikka kaupunkilaiset työskentelivät voimalassa, ei heille tarvinnut kertoa. Parin päivän päästä alkanut evakuointi paljasti tuhon suuruuden. Reitti turvaan kulki savuavan reaktorin sivuitse.
Ydinvoimalan vaikutusalueelta evakuoitiin 135 000 ihmistä. Tsernobyl ja Pripyat ovat edelleen autiot, samoin kymmenet muut kylät. Sammutus- ja raivaustöissä menehtyi heti 28, mutta todellista uhrilukua arvaillaan vieläkin.
Pripyat lapset eivät päässeet huvipuistoonsa. Leikki loppui ennen kuin se ehti alkaakaan.
