Suomen Yrittäjät on elinkeinoelämän ylivoimaisesti suurin järjestö. Se edustaa yli 115 000:ta jäsenyritystä, jotka työllistävät noin 650 000 palkansaajaa. Käytännössä Suomessa lähes joka neljäs palkansaaja saa toimeentulonsa Suomen Yrittäjien jäseneltä. Työnantajayrityksistä noin 60 prosenttia kuuluu Suomen Yrittäjiin.
Järjestäytymisaste paikallisestikin on mahtava. Esimerkiksi Akaan kaupungin alueella toimiviin kolmeen yrittäjäyhdistykseen kuuluu yli 80 prosenttia paikkakunnan pienistä ja keskisuurista yrittäjistä.
Suomen Yrittäjät viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Järjestäytyminen valtakunnallisesti on tätäkin vanhempaa mutta toisien tunnusten alla. Myös paikallisesti on toimittu pitkään. Toijalan Yrittäjät täyttää ensi vuonna 80 vuotta ja Viialan Yrittäjät 70 vuotta.
Luvut ovat imartelevia ja ikää paljon, mutta yrittäjien ääni ei kuulu heidän toivomallaan tavalla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yrittäjäjärjestö ei ollut mukana kilpailukykyneuvotteluissa, eikä sitä kuultu juuri karille ajautuneissa neuvotteluissa työllisyyttä edistävistä keinoista.
Hyvin moni suomalainen tunnustaa olevansa pk-yrityksessä töissä. Itse asiassa jo pitkään maassa on vallinnut tilanne, että uudet työpaikat syntyvät vain pk-yrityksiin. Myös yksin yrittäminen lisääntyy, samoin erilaiset kokeilut vaikkapa startup-yritysten muodossa.
Ropellipäitä ja yrittämisen riemua ei estä mikään, vaikka moni yrittäjä ja hänellä työssä oleva miettii, miksi työllistäminen on tänään niin hemmetin vaikeaa. Duunari on palkkansa ansainnut, mutta kun palkan päälle tulevat ne sivukulutkin. Työllistämisessä on aina riskinsäkin, varsinkin jos yrityksen suhdanteet vaihtelevat niin, että aina ei ole töitä. Irtisanominen on vaikeaa. Ja jos yrittäjän kassassa ei ole kerta kaikkiaan rahaa, hän haluaisi maksaa pienempää palkkaa, mutta sekin on mahdotonta. Pitäisi siis joustaa, mutta jousto onkin jo kirosana.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK asemoi itseään uudelleen. Korkeasti koulutettujen ammattiliitto Akava nostaa nokkaansa. Neuvottelut uudesta suuresta keskusliitosta ovat ainakin toistaiseksi tauolla, mutta niissä saavutettiin edistystäkin.
Kun Suomi muuttuu, työmarkkinajärjestelmänkin on muututtava. Jokaisen on katsottava peiliin, miten asemoi itsensä tässä muutoksessa. Jäykistä rakenteista on päästävä eroon, eikä se saa tarkoittaa kenenkään kyykyttämistä. Moni asia on vain nyt mietittävä uudelleen tai jopa aloitettava uudestaan. Tähän maahan tarvitaan lisää töitä ja pian, sillä muuten hukka perii.
Akaan valtuusto päätti tulevan valtuustoon kooksi 35 jäsentä. Päätöstä edeltäneessä keskustelussa pelättiin, että jos valtuusto pienenee liikaa, kaikki kulmakunnat eivät saa ääntään kuuluville ja kaupunkilaisten mahdollisuus vaikuttaa kapenee. Äänestysprosentti kuntavaaleissa on laskenut vaali vaalilta, vaikka kuinka on ollut mahdollisuuksia valita.
Mitä tehdään, kun kansalaiset eivät halua vaikuttaa nykyisin keinoin? Näyttää pahasti siltä, että perinteisen politiikan aika on ohi. Elinvoimakunnassa puhaltavat uudet tuulet, mutta vain hyvä purjehtija saa tuulet taakseen ja menee eteenpäin.