Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen maailma on ollut sekaisin kesästä 1990, jolloin hän omien sanojensa mukaan teki elämänsä ainoan virheen ja luopui Suomen Keskustan puheenjohtajuudesta. Tuolloin Porin puoluekokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Esko Aho. Pääministerinä Esko Aho vei Suomen Euroopan unionin jäseneksi, ja tästä alkoi Väyrysen mielestä Suomen ja Suomen Keskustan luisuminen pois Paasikiven–Kekkosen linjalta.
Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen rahoittaa vaalikampanjansa muun muassa kirjoja ja mukeja myymällä. Akaassakin kauppa kävi.
Tänään Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on neljättä kertaa presidenttiehdokkaana, nyt tukiryhmän asettamana. Keskustan oma presidenttiehdokas on kansanedustaja ja entinen pääministeri Matti Vanhanen. Poikkeuksellisen pitkästä parlamentaarikon urastaan huolimatta Paavo Väyrynen ei ole koskaan ollut pääministeri eikä eduskunnan puhemies.
Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa 17. tammikuuta, ja ehdokas Väyrynen kiertää ahkerasti maata. Viime viikon keskiviikkona hän liikkui Pirkanmaalla ja poikkesi Akaan kaupungintalolla, jonne häntä kuulemaan oli saapunut nelisenkymmentä kaupunkilaista.
Nato-sopimus selvitettävä
Presidenttiehdokkaista selvimmin Natoon liittymisen kannalla on Ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds, muut Väyrysen mielestä salaavat kantansa. Natoon liittyminen ei kuitenkaan etene, koska kansa vastustaa jäsenyyttä.
– Tästä syystä meillä on Sauli Niinistön johdolla lähdetty hivuttamaan Suomea kiertoteitse kohti Naton jäsenyyttä. Siitä on monia esimerkkejä. Vuoden 2014 heinäkuussa Niinistön johdolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti hyväksyä sen, että solmitaan isäntämaasopimus Naton kanssa. Tätä sopimusta ei koskaan toimitettu eduskunnan käsittelyyn. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tämä loukkaa Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta, sanoo Väyrynen.
Paavo Väyrynen haluaa isäntämaasopimuksen eduskunnan käsittelyyn. Keinoksi hän on löytänyt ministerivastuulain mukaisen muistutuksen tekemisen niitä ministereitä kohtaan, jotka olivat presidentin kanssa sopimusta hyväksymässä.
– Perustuslakivaliokunta joutuisi selvittämään, mikä sopimuksen merkitys on ja ovatko ministerit toimineet virkavastuun vastaisesti ja laittomasti kun ovat hyväksyneet sopimukset. Samalla tulisi selvitetyksi myös tasavallan presidentin virkatoiminen lainmukaisuus, sanoo Väyrynen.
Suomi haluaa EU:sta sotilasliiton?
Hivuttautuminen Naton jäseneksi näkyy Väyrysen mielestä myös Naton kanssa yhteisten sotaharjoituksien lisääntymisenä. Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla syntyi häly Suomen Hornetien osallistumisesta sotaharjoitukseen Virossa. Keskustelun jälkeen suomalaiset koneet jäivät operoimaan Suomesta, ja muiden maiden koneet eivät tule tänne. Myös harjoitus järjestettiin kansainvälisessä ilmatilassa.
– Maailma on tästä muuttunut. Ei siitä kovin kauan ole, kuin Yhdysvaltain kaikki aselajit olivat Suomessa harjoittelemassa. Ja nyt puuhataan oikein yhteisestä suursotaharjoitusta.
Lisääntyneiden yhteisten sotaharjoitusten lisäksi Suomi ajaa Paavo Väyrysen mukaan yhdessä Ranskan kanssa Euroopan unionille yhteistä puolustusta. Suomi haluaa, että Lissabonin sopimusta tulkittaisiin niin, että EU:n jäsenmaat velvoitettaisiin antamaan toisilleen myös sotilaallista apua.
– Jos tällainen muutos hyväksytään, Euroopan unionista tulee sotilasliitto ja Naton eurooppalainen pilari. Tätä kautta Suomelle tulisi ankarammat sotilaalliset velvoitteet kuin mihin Nato-jäsenyys johtaisi. Naton 5. artikla ei velvoita sotilaallisen avun antamiseen eikä taistelutoimiin osallistumiseen.
Euroopan unionissa kehitetään tällä hetkellä valmiuksia niin sanottuun kovaan kriisinhallintaan unionin ulkopuolisissa maissa. Esimerkiksi tästä Väyrynen nostaa viimesyksyiset 100 lentokoneet harjoitukset Suomen Lapissa.
– Mitä siellä muuta harjoiteltiin kuin että voitaisiin iskeä ilmavoimilla joihinkin sotilaallisiin kohteisiin Euroopan unionin alueen ulkopuolella.
Paavo Väyrynen ymmärtää sen, että Ranska pyrkii yhteiseen puolustukseen, koska se haluaa voimia omille toimilleen muun muassa entisissä siirtomaissaan.
– Suomeen ei kohdistu mitään erityistä sotilaallista uhkaa. Ei kukaan kuvittele, että yhtäkkiä joku noin vain hyökkäisi Suomeen. Turvallisuuttamme voisi vaarantaa Itämeren alueella syntyvä laajempi kriisi. Suomen on järkevää olla sotilaallisesti liittoutumaton maa. Näin voimme rauhoittaa tilannetta Pohjois-Euroopassa ja Itämeren piirissä ja estää sotilaallisten selkkausten leviäminen.
Venäjä iskisi liittoutuneeseen Suomeen
Jos Suomi on liittoutunut maa, se joutuu ilman muuta mukaan lähialueiden kriiseihin.
– Venäjä kokisi suurinta uhkaa Suomen kautta, koska Venäjän strategisesti tärkeät kohteet ovat Suomen läheisyydessä. Venäjä ensimmäisenä ja voimakkaimmin iskisi Suomeen. Tätäkö ne haluavat, jotka haluavat, että Suomi liittoutuu? kysyy Väyrynen.
Presidenttiehdokas Väyrynen selventäisi tällä hetkellä eri osapuolille Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Hän palaisi Paasikiven–Kekkosen–Koiviston ulkopoliittiselle linjalle.
– Tämä on presidentinvaalien tärkein kysymys, muistuttaa ehdokas Paavo Väyrynen.
Paavo Väyrysen linja on harvinaisen selvä. Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja euroalueeseen olivat virheitä. Väyrynen vastusti muun muassa EU:hun liittymistä henkeen ja vereen. Tämän jälkeen kaikki muutkin Suomen tekemät ulkopoliittiset linjaukset ovat olleet virheitä.