Tietotekniikka ja sen tuomat mahdollisuudet muuttavat ylioppilaskirjoituksia tästä syksystä alkaen. Maanantaina alkaneissa syksyn kirjoituksissa Akaan lukiossakin kirjoitettiin tietokoneella vastaukset maantiedon, filosofian ja saksan kielen kokeessa. Tietokoneelta löytyivät myös tehtävät aineistoineen.
Biologian ja maantiedon opettaja Mira Heikkilä ja rehtori Tuovi Ronkainen uuden äärellä. Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen alkoi maanantaina maantiedon kokeella.
Akaassa sähköiseen maantiedon kokeeseen osallistui kolme kokelasta. Maailma muuttuu nyt sitä tahtia, että keväällä 2019 koko ylioppilastutkinto toteutetaan sähköisesti. Akaan kaupunki on jo nyt varautunut teknisesti siihen, että salissa kirjoittaa tuolloin noin 100 opiskelijaa.
– Liikkeelle lähdettiin jo 2013. Silloin puhuttiin ihan toisenlaisesta kokeesta kuin mikä nyt toteutettiin. Silloin puhuttiin avoimesta nettiyhteydestä, mutta nyt koe toteutettiin suljetussa verkossa. Oppilas saa tikun, jossa tehtävät ovat. Tälle ajalle on tyypillistä, että tutkinto elää koko ajan. Avoin internet ja suullisen kielitaidon arviointikin ovat varmasti tulossa, sanoo rehtori Tuovi Ronkainen.
Jo nyt sähköinen koe mahdollistaa hyvin monipuolisen aineiston käytön. Kokelas näkee muun muassa videoita, karttoja ja muita graafisia esityksiä. Maanantain maantiedon kokeessa oli käytettävissä muun muassa seitsemän karttaa.
– Ja kun ohjelmistot ovat mukana, opiskelijat pystyvät laatimaan taulukoita ja diagrammeja sekä käyttämään myös siirto-ohjelmia vastauksissaan. Kokeeseen osallistuminen vaatii nyt aika monipuolista osaamista, kertoo biologian ja maantiedon opettaja Mira Heikkilä.
Muutos ei tule yllätyksenä
Ylioppilastutkinnon muutos ei tule kenellekään yllätyksenä. Esimerkiksi Mira Heikkilä on jo parin vuoden ajan tehnyt lukion kursseilla uuden tutkinnon edellyttämiä tehtäviä. Kurssien loppukokeet ovat olleet suljetussa abitti-verkossa, samassa missä ylioppilaskoekin tehdään. Silti muutos jännittää opettajaakin.
– Kun aineistoa on käytettävissä huomattavasti enemmän kuin kaksi paperiliuskaan, niin ainahan miettii, onko harjoiteltu riittävästi. Hyvää tässä on se, että tehtävät ovat monipuolisemmat, mutta aineiston määrä vie nyt opiskelijalta enemmän aikaa ja toivon, että aineistoa ei lyödä kokeeseen liikaa, miettii Heikkilä.
Mira Heikkilä toivoo, että tehtävät jatkossakin palvelevat monenlaisia opiskelijoita. Peruskysymyksiäkin on kokeesta löydyttävä.
– Kun tullaan kohti parempia arvosanoja, on aineiston tietysti oltava laajempi. Ja osoittaahan se kieltämättä oppinainen hallintaa, että osaa lukea karttaa ja käyttää diagrammeja.
Mittaako uusi koe oikeita asioita?
– Kyllä. Kun eletään tässä yhteiskunnassa, mitataan niitä taitoja, joita nyt tarvitaan. Tämä on selvästi askel parempaan, sanoo Heikkilä.
Kaikilla on mahdollisuus menestyä
Rehtori Tuovi Ronkaisen mielestä uudessa kokeessa ne, jotka oikeasti osaavat, saavat näyttää osaamisensa. Kaikille annetaan kuitenkin mahdollisuus.
– Kun aineistoa on enemmän kuin ennen, ja se on houkuttelevassa muodossa, sieltä löytyy ajattelun aineksia hyvin monenlaisille opiskelijoille. Nyt ei enää kovin helposti jää tilanteeseen, jossa tuijottaa valkoista paperia, koska ei osaa. Jo viime kevään kenraaliharjoitus osoitti, että opiskelijat innostuivat vastaamaan, sanoo Ronkainen.
– Miltei kylmiltään tehtiin ihan kelpoja vastauksia. Kyllä tämä koe toimii, jatkaa Heikkilä.
Myös kokeen arviointi muuttuu. Pienemmistä tehtävistä saa nyt maksimissaan 20 pistettä ja laajemmista maksimissaan 30 pistettä. Tehtäviä on myös huomattavasti enemmän.
– Arviointi tulee tarkemmaksi, mikä on pelkästään hyvä asia, sanoo Mira Heikkilä.
Ensi keväänä sähköinen ylioppilaskirjoitus laajenee ranskan kieleen, yhteiskuntaoppiin ja psykologiaan.