Akaan valtuuston hyväksymä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2017–2019 on selkeä asiakirja. Kun sen lukee, ei jää epäselvää, mitä Akaan kaupungin ja Urjalan kunnan ikäihmisten asioissa tapahtuu ja minne ollaan menossa. Suunnitelma koskee niitä 63 vuotta täyttäneitä, jotka syystä tai toisesta joutuvat käyttämään ikäihmisille suunnattuja julkisia palveluja.
Suunnitelman ainoa heikko kohta on Akaan kaupungin vaikea taloudellinen tilanne. Talouden tasapainottamisohjelmassa on esimerkiksi määritelty tehostetun palveluasumisen hoitomitoitukseksi 0,55 hoitajaa asukasta kohti (suositus 0,50). Tämä vaatii hoitotyön kehittämistä ja henkilöstön koulutusta. Tavoitteena on laitosmaisuuden poistaminen ja asiakaslähtöisen palvelun ja kulttuurin kehittäminen. Sairaslomia on viime vuonna ollut paljon, mikä kuvaa henkilöstön tilannetta. Kovilla ollaan.
Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa isässä olevaa väestönosaa, tällä hetkellä 63 vuotta täyttäneitä. Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi tai korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta.
Suomi vanhenee. Ikääntyneiden ja iäkkäiden määrä lisääntyy koko ajan. Työssä käyvien osuus pienenee, mutta heidän velvoitteensa hyvinvointiyhteiskunnan toimintojen maksajina ei katoa mihinkään. Akaassa oli vuoden 2015 lopussa 65 vuotta täyttäneitä 3 574 eli 21 prosenttia kaupungin asukkaista. 75 vuotta täyttäneitä oli 1 259 eli 9 prosenttia asukkaista. Tämän hetken lukuja ei suunnitelmassa ole. Ennusteissa ne ovat suuremmat, mutta tosiasiassa Akaan asukasluku on vähentynyt.
Kaikki menee hyvin niin kauan, kun ikäihminen ei tarvitse mitään julkisia palveluja. Tähän Akaan suunnitelma tähtää. Ikäihmisten itsenäisyyttä ja omatoimisuutta pyritään joko omassa kodissa tai palveluasunnossa tukemaan tasavertaisesti, esteettömästi ja oikeudenmukaisesti. Vanhainkodit ovat Akaassakin historiaa ja tuetunkin palveluasumisen piirissä olevat ovat entistä heikompia.
Tämän päivän ikäihminen on osallistuva ja aktiivinen. Hänen toivotaan olevan olennainen osa joko itse kokoamiaan verkostoja tai liittyvän muiden verkostoihin. Jos omaa perhettä ei ole, tulee avuksi kolmannen sektorin harrastukset. Kaikesta huolimatta yksinäisyys lisääntyy. Kaikki eivät saa kiinni ulkopuolisesta elämästä. Lähteminen on vaikeaa varsinkin niille, jotka ovat menettäneet sen tärkeimmän kumppanin, oman puolison. Akaassa asuu yksin puolet 75 vuotta täyttäneistä.
Ikäihmisten toimintatapojen muutosta kuvaa sekin, että Akaaseen rakennetaan yksityisten palvelutuottajien palvelutaloja. Julkinen valta ei ole ainoa toimija, vaan markkinoille tulee muitakin. Kysyntää on. Kun työeläkkeiden taso on koko ajan noussut, palvelutaloilta edellytetään muukin kuin lämpöä ja ruokaa. Kodissa, vaikka se sijaitsisi palvelutalossa, on oltava toimivat tietoliikenneyhteydet, tilavat ja viihtyisät saunat sekä yhteistilat harrastuksille.
Ikäihminen on tänäkin päivänä hyvin vaativa asunnonostaja. Laadusta ei tingitä. Sen tietävät uusien talojen rakentajat ja vanhojen peruskorjaajat. Keittiöt kalustetaan viimeisimmän tekniikan mukaan, parvekkeet lasitetaan ja kylpyhuoneet kaakeloidaan katosta lattiaan. Sen viimeisenkin kodin halutaan olevan pilvilinnani.