Akaan kaupungin talous on oikenemassa. Rankka, mutta tilintarkastaja Jorma Kesältä kiitosta saanut talouden tasapainottamisohjelma puree. Keskiviikkona 31. toukokuuta viimeistä kertaa kokoontunut 43-jäseninen valtuusto hyväksyi vuoden 2016 tilinpäätöksen, jossa on runsaat 54 000 euroa ylijäämää.
– Yleisarvosana on hyvä – kiitos. Käänne on tapahtunut, lähinnä viittaan talouden muutokseen positiiviseen suuntaan viime vuoden osalta. Vielä on syntiä todella paljon, tasapainottamistoimenpiteitä täytyy jatkaa. Ohjelma, jonka valtuusto hyväksyi, ei koskenut pelkästään viime vuotta, vaan ulottuu vielä seuraavallekin valtuustokaudelle, sanoi tilintarkastaja Jorma Kesä.
Valtuuston viimeisen kokouksen aluksi puheenjohtaja Saila Kallioinen kiitti valtuutettuja kuluneesta kaudesta. Raskaita päätöksiä on tehty, mutta asioita on saatu myös eteenpäin. Puheenjohtaja Kallioinen oli myös todella pahoillaan Keskustan koulun tilanteesta.
Akaa toimi erittäin kustannustehokkaasti koko viime vuoden. Nettokustannukset asukasta kohti eivät kasvaneet lainkaan. Heilahteluja oli enää sosiaali- ja terveyspuolella – yli 6 prosentin kasvu. Tämä ongelma korjaantunee Kesän mielestä sote-uudistuksen myötä 2019. Muut hallinnonalat ovat kunnossa, koulutoimea Jorma Kesä jopa kehuu.
– Taloudenpito olisi todella kunnossa, jossa sairaanhoitopiiristä ei olisi pikkuisen yllätyksenä tullut myöhäistä joululahjaa, 1,6 miljoonan euron lisälaskua. Pahaa pelkään, että Tampereen lopetettua leikkaukset rahan loputtua, yhtäkkiä purettiinkin Akaan jonoja. Tosiasiassa täällä on vaikeita sairauksia hoidettu ja ne täytyykin hoitaa.
Akaan omavaraisuusaste on edelleen huono, 25,6 prosenttia. Jorma Kesä haluaisi sen olevan vielä 25 prosenttia suuremman.
– Teillä on velkavoittoinen talous. Vaikka ei teillä lainaa ihan huippumäärää asukasta kohden olekaan, niin kokonaisuus on raskas. Lainamäärä on pikkuisen yli valtakunnan keskitason ja tämänkin korjaamiseksi on töitä tehtävä – aika paljonkin.
Tilinpäätöksestä ja tarkastuskertomuksista ei Kesän mielestä kenenkään Akaassa pidä kuitenkaan ”ottaa itseensä”. Olosuhteetkin vaikuttavat talouteen hyvin paljon.
– Myös toimintakulttuuri vaikuttaa. Täällä on edelleen aika hoito- ja laitospainotteinen toimintakulttuuri. Siitä on kyllä viime vuosina pyritty pois, mutta sosiaalipalvelukustannukset ovat vielä erittäin korkeat verrattuna vastaaviin kuntiin.
Kokouksen alussa huomioitiin työnsä päättäviä valtuutettuja. Seija Tromstedt sai kaupungin standaarin.
Vyön kiristäminen jatkuu
Talouden tasapainottaminen tietää edelleenkin töitä 14. kesäkuuta työnsä aloittavalle uudelle valtuustolle ja koko kaupunkiorganisaatiolle. Jorma Kesän mukaan Akaan runsaan 8 miljoonan euron alijäämän kattamisessa riittää töitä.
– Hammasten puristusta on varmaan ollut ja paikoitellen on saatettu mennä joissakin asioissa yli, mutta ainahan asioita voidaan korjata. Täytyy oppia ja ottaa tarkasteluun uusia asioita. Kun talous on tasapainossa, on taas helppo varmistaa kunnalliset palvelut.
Suomessa ei osata rakentaa
Jorma Kesä tarkastaa kuntien tilejä viiden maakunnan alueella. Hän sanoo joka puolella Suomea löytyy huonosti rakennettuja tai peruskorjattuja julkisia rakennuksia.
– Nykyrakentaminen vaatisi ihan valtakunnan tasolla suurta ravistelua. En tiedä, mitkä voimat estävät, ettei mitään tehdä. Tässä ei nyt riitä rahat eikä enää terveys.
Haikeutta ilmassa. Juhani Salinin yli 20 vuotta kestänyt kunnnallispoliitikon työ päättyi valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioisen kiitoksiin ja kaupungin huomionosoitukseen.
Kaikki valtuutetut saivat kaupungilta lahjan, josta ainakin Tuomo Smått oli erityisen iloinen. Hilpeää miestä seurasivat Heli Piirainen ja Mirva Ritari.
Akaan henkilöstö sairastaa
Sisäilmaongelmien lisäksi Jorma Kesä sanoo Akaalla olevan myös sisäilmapiirinongelmia.
– Kaupungin henkilöstön sairastavuus on erittäin korkea. Sisäilmapiiriongelmilta vaikuttaa se, että lyhyitä sairaslomia on paljon. Teillä on 25–30 prosenttia suurempi sairastavuus kun tämän kokoisissa kunnissa yleensä on. Olen tämän asian moneen kertaan ottanut esille ja nyt se täytyy sanoa myös valtuuston edessä. Työilmapiiri lähtee tästä salista alaspäin. Se on jokaisen vastuulla ja kaikki voivat katsoa peiliin. Tähän täytyy saada muutos, jyrisi Kesä.
Jorma Kesä sanoo suoraan, että Akaa ei pärjää ilman henkilöstöä. Kunnallishallinto ei pelkästään luottamushenkilöiden varassa toimi, vaan motivoitunutta palkattua henkilöstöä tarvitaan nyt ja jatkossa.
Akaan verotulot kasvoivat arvioitua enemmän
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jouko Rytkösen (kok) mielestä syynä tilinpäätöksen ylijäämään on verotulojen yllättävä kasvu. Verotuloja kertyi 737 800 arvioitua enemmän. Myös talouden tasapainottamisohjelmassa pysyttiin sovitusti. Lainakantaa on pystytty pienentämään ja investoinnit ovat olleet sillä tasolla, johon Rytkösen mielestä Akaan kokoisella kaupungilla on ollut varaa.
– Valitettavasti investointien osalta tämä on välivaihe ja tulevaisuudessa pääsemme hyvinvointikeskuksen rakentamisen ja koulukiinteistöjen korjauksien takia merkittävään lainakannan lisäykseen.
Lääkkeeksi henkilöstön jaksamiseen töissä ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi on ehdotettu tulospalkkausjärjestelmän kokeilemista. Palkkausjärjestelmien muutokset vievät aikaa ja niillä ei Jouko Rytkösen mielestä saada aikaan nopeita vaikutuksia.
– Nopeampi tie kulkee hyvän johtamisen kautta.
Kehityskeskustelujen määrä on kuitenkin viime vuonna noussut runsaat 20 prosenttia, mitä Rytkönen pitää hyvänä asiana.
Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen ei toteutunut viime vuonna, eikä Viialan museollekaan löytynyt paikkaa. Puheenjohtaja Jouko Rytkönen iloitsi siitä, että sivistystoimi pysyi aikaisemmista vuosista poiketen budjetissaan.
– Toimenpiteet, joita talouden tasapainottamiseksi on tehty, kohdistuivat vasta viime vuonna täydellä teholla toimialalle ja ovat siten herättäneet voimakasta kritiikkiä niin henkilöstön kuin lasten vanhempien taholta.
Tilinpäätöspuheenvuoron ja istuvan valtuuston viimeisen kokouksen myötä päättyi myös Jouko Rytkösen neljä vuotta kestänyt kaupunginhallituksen puheenjohtajuus. Hän ei jatka enää uudessa valtuustossa.
Akaan suunta on kääntynyt
Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Juhani Salin muistutti, että vuonna 2012 Akaan talous sukelsi pitkään alhoon. Nyt suunta on saatu käännettyä, mutta raskain toimenpitein. Myös palvelutaso on laskenut.
– Toivottavasti uusi valtuusto katsoo asia myös palvelujen ja niiden tason kannalta.
Akaan koulujen kunto aiheuttaa edelleen ongelmia ja Juhani Salin piti hyvänä ratkaisuna kouluverkkotyöryhmän perustamista. Myös ulkopuolisen selvityksen tekeminen Akaan koulujen tilanteesta on tarpeellinen.
Valtuustotyönsä päättävä Juhani Salin piti Akaan tulevaisuutta hyvänä.
– Meillä on omat vahvuutemme ja paljon myönteistä on kehitteillä, kunhan toimijoille annetaan mahdollisuudet ja eväät toimia. Vaikka asukaslukumme on kääntynyt laskuun, toivottavasti väliaikaisesti, on kaupunkimme erittäin vetovoimainen. Vetovoimasta viestivät viimeaikaiset uutiset maakaupoista. Maata on sekä ostettu että myyty, sanoi Salin.
Elinkeinojaoston puheenjohtajanakin toiminut Juhan Salin muistutti, että jos kaupungin elinkeinopolitiikkaa aiotaan tosissaan kehittää, kaupunkikehitystoimelle annetaan riittävät valtuudet toimia vapaammin muun muassa tonttien hinnoittelussa ja myynnissä
– Lempäälä ja Valkeakoski ovat joustavia ja ketteriä toimijoita, joten Akaan on oltava vielä joustavampi ja ketterämpi.
Hyvä esimerkkinä nopeudesta Juhani Salin pitää Attendolle Savolantieltä myytyä hoivakodin tonttia.
Mitattavia tavoitteita tarvitaan
Kokoomuksen ryhmäpuhuja Jaakko Leinonen muistutti, että tuloveroprosentin korottamisesta huolimatta veroeurojen määrä kasvoi. Hän myös haluaa myös lukea konkreettisesti mitattavia tavoitteita tilinpäätöskirjasta.
– Mitattavat tavoitteet? Esimerkiksi euroa/henkilö, käyntikertaa/lääkäri. Nyt kun tätä katsoo, lukee ”riittävä taso” tai ”on hyvä” tai ”on tyydyttävä”. Mitä se meille kertoo? Sen, että taso on tyydyttävä, hyvä tai erinomainen. Mutta tällaista on vaikea johtaa, kun emme tiedä mitä esimerkiksi ”riittävä taso” on, mietti Leinonen.
Jaakko Leinoselle ei riitä, että kaupungin investointiohjelmatyöryhmä kokoontuu kerran vuodessa. Se on Akaan kokoiselle kaupungille liian vähän. Investoinnit on Leinosen mielestä tehtävä järkevästi ja kyseenalaistavasti. Ennen kaikkea investointien järkevyys on laskettava.
– Kannattavuuslaskelma osoittaa euroina tai kuukausina tai vuosina investoinnin kannattavuuden. Se ei ole kannattavuuslaskentaa, jos vain sanomme, että tämä kannattaa tehdä.
Myös kaupungin tilahallinta saa Leinoselta kritiikkiä. Keskimääräinen vuokra on 6,50 euroa neliöltä kuukaudessa.
– Tällä hinnalla saa aika hyviltäkin paikoilta yksityisiltä toimijoilta tiloja. Meidän tulee ensi kaudella miettiä, kuinka tilahallinta hoidetaan. Pitääkö ottaa sisäisessä laskutuksessa reklamaatiot käyttöön, niin kuin yksityisellä puolella. Sivistysjohtaja ilmoittaa tilahallintaan, että emme maksa vuokraa, koska tilat eivät ole siinä kunnossa kuin pitäisi. Ainoa asia, joka saa aikaan toimintaa on euro, sanoi Leinonen.
Koulujen riesana pitkään
Valtuutettu Mari Peräkivi (kesk) muistutti ryhmäpuheenvuorossaan, että koulujen tilanne ei ole huono ainoastaan Viialassa, vaan koko Akaan alueella.
– Erittäin vaikeaa on mitata lasten sairastumisen aiheuttamia kustannuksia. Vähättelyyn ei ole varaa, eikä korjaamiseenkaan enää kovin pitkälle. Pohtikaa nyt valtuutetut vakavasti, mitä kouluverkolle tulevaisuudessa tehdään. Aikuiset voivat mennä toisaalle, mutta lapsilla ei ole mahdollisuus valita kouluaan. Murto-osalla on onneksi mahdollisuus vaihtaa koulua, sanoi Peräkivi.
Mari Peräkivi muistutti myös, että Urjalan uuden koulun tehtävä ei ole ratkaista Akaan ongelmia. Koululaisten arjessa näkyvät myös ne asiat, joita päätökset erityistä tukea vaativien oppilaiden asioissa on tehty.
– Nämäkin päätökset ovat olleet vaikeita, mutta pakollisia, jotta Akaa jotenkin saisi sieraimensa vedenpinnan yläpuolelle.
Viihtyvyystalkoot eivät auta
Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja, itsekin kaupungin palveluksessa työskentelevä Jukka Saari muistutti, että henkilöstöä ei motivoi viihtyvyystalkoot, koska sairauspoissaolojenkin takana on erittäin raskas talouden tasapainottamisohjelma.
– Ei ole kovin muodikasta sanoa, että olosuhteet vaikuttavat ihmisen viihtyvyyteen, mutta vasemmistolainen ajattelukanta on se, että jos olosuhteet ovat kovat, se vaikuttaa viihtyvyyteen.
Koululuokkien suuret ryhmäkoot eivät Saaren mielestä vaivaa vain oppilaita ja opettajia, vaan myös vanhempia.
– Myös lasten vanhemmat, kaupunkilaiset, ansaitsevat kiitoksen tästä selviytymisestä.
Talouden tasapainottamisohjelma tarvittiin ja siinä on Jukka Saaren mielestä pysyttävä.
– Koulujen ryhmäkoot puhuttavat, mutta omaishoidossa on edelleen kova tilanne, vaikka lisää rahaakin sinne on annettu. Tukia on pienennetty ja irtisanottukin, sanoi Saari.
Akaa, kriisikuntako?
Perussuomalaisten Maritta Markkula pitää kahdeksan miljoonan euron alijäämän kattamista vaikeana työnä tällä ja tulevilla tilikausilla. Kriisikuntakriteerienkin täyttymisestä Markkula myös muistutti.
– Meillä ei ole vielä alijäämä 500 euroa/asukas. Konsernialijäämä on nyt 455 euroa. Sen pitäisi olla edellisessä tilinpäätöksessä 500 euroa ja tulevassa peräti 1000 euroa, jotta joutuisi tarkkailuun. Tuloveroprosentin pitäisi olla vain prosenttiyksikön ylitys kaikkien kuntien painotetusta keskiarvosta. Siitä yli Akaa on 1,38. Akaa-konsernin suhteellinen velkaantuminenkin on korkeampi 10 prosenttiyksikköä kuin arviointimenettelyn raja-arvo. Konsernin lainamäärä/asukas sen sijaan oli 4 162 euroa ja jää maan keskiarvosta, kertoi Markkula.
Marita Markkula jättää valtuuston. Hän sanoi kahdeksan vuoden rupeaman olleen opettavan matkan maailmaan, joista ei aikaisemmin tiennyt yhtään mitään. Varsinkin tarkastuslautakunta oli näköalapaikka.
Globaali kasvu auttaa
Valtuutettu Mika Setälä (kd) haluaa, että talouden tasapainottamisohjelma käydään uuden valtuuston aloittaessa läpi.
– Selvitetään, mitkä ovat vaikutukset olleet. Olemmeko kipurajoilla ja onko jossakin menty jo rajan ylikin.
Kattamattomasta alijäämästä muistutti Setäläkin.
– Tasapainottamisohjelma vuotaa, koska neljä vuotta sitten tehtiin päätös, joka ei pidä. Parakkeja tilataan, koska pedagogiikka edellä on mentävä, eikä rakennukset edellä.
Nyt pitäisi tehdä hyviä päätöksiä, jotta käyttötalousmenot saataisiin edes kohtuullisiksi.
– Mistä rahat niihin? En tiedä. Vasemmisto tarjoaa veronkorotuksia ja kokoomus ideoi rakennuksia naapurin taseeseen. En tiedä, mikä tässä olisi kompromissi. Pitäisikö luottaa globaaliin talouskasvuun, jotta sieltä saataisiin jotain laariin. Ehkä luotan eniten tähän, mietti Mika Setälä.
Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen hyväksyi tilinpäätöksen päätösesityksen mukaan sen enempää asiaa vatvomatta. Myös tilivelvolliset saivat vastuuvapauden.